Rimpivihvilä
| Rimpivihvilä | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Juncus stygius L. |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Rimpivihvilä (Juncus stygius) on hetteiköissä ja keski- ja runsasravinteisilla rimpisoilla kasvava vihviläkasvi.
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Kasvi on monivuotinen ja se kasvaa 5–20 senttimetriä korkeaksi. Kasvin varsi on pysty sekä monesti lehdekäs ja punertavansävyinen. Rimpivihvilän juurakko on vaakasuora ja lyhyt. Kasvin lehdissä ei ole ruotia, ja ne ovat tupellisia. Lehtitupet ovat avoimia. Rimpivihvilän lehdet ovat muodoltaan liereitä ja ohuita. Useasti kasvin kukinto on 1–2- tai 3–4-sykeröinen. Sykeröt puolestaan ovat 1–3-kukkaisia. Rimpivihvilän kukat ovat kaksineuvoisia, pienikokoisia, vaaleanruskeita ja säteittäisiä. Kasvi kukkii vyöhykkeillä VI–VII keskikesällä. Rimpivihvilän emin luotti on muodoltaan kolmiliuskainen ja heteitä on kuusi kappaletta. Kasvi on tuulipölytteinen. Kasvin hedelmä on 5–5,6 millimetriä pitkä monisiemeninen kota. Kota on muodoltaan kolmisärmäinen, tylppäkärkinen, vaaleanruskea ja luumunmuotoinen.[1]
[muokkaa] Levinneisyys
Rimpivihvilä on Suomessa yleinen Pohjois-Suomessa Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueille saakka. Etelä-Suomessa se on harvinaistunut.[1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Rimpivihvilä Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö (Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos). Viitattu 2.11.2008.
Sivulta puuttuu