Alasommee
Alasommee on entiseen Viipurin maalaiskuntaan kuulunut kylä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Venäjällä. Alasommeen kylä sijaitsi Viipurin maalaiskunnan eteläosassa Viipurinlahden itärannalla. Kylän länsiosa sijaitsi Viipurinlahteen työntyvällä Tamminiemellä, jonka pohjoispuolella oli Matalalahti ja eteläpuolella Rauhalahti. Sommeenjoki virtasi kylän halki. Manneralueen lisäksi kylään kuului myös useita pieniä saaria Viipurinlahdelta, joista huomattavimmat Venäjänsaari ja Hiekkasaari. Alasommeen kylä rajoittui pohjoisessa Viipurin kaupunkiin ja etelässä se ulottui lähes Johanneksen rajalle. Naapurikyliä maalaiskunnan alueella olivat Nuoraa, Järvelä, Yläsommee, Rikkola, Savolainen, Samola ja Lihaniemi.
Asutus ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alasommeen kylän keskusta sijaitsi Sommeenjoen alajuoksun eteläpuolella Viipurista Koivistolle johtavan kantatie 64 varrella. Vuonna 1937 Alasommeella oli 301 asukasta.[1] Alasommeen länsipuolella sijaitsi pieni Rikkolan kylä, joka kuului Alasommeen koulupiiriin. Rikkolassa oli 41 asukasta vuonna 1937.[1] Sommeen rautatieasema sijaitsi nimestään huolimatta Savolaisen kylän alueella, tosin aivan Alasommeen rajan tuntumassa.
Maatalous oli tärkeä elinkeino Alasommeella. Vuonna Alasommeen kylässä oli 942 ha metsää ja 331 ha peltoa. Samana vuonna Rikkolan kylässä oli 86 ha metsää, 28 ha peltoa ja 2 ha niittyä.[2] Karjataloutta edisti Alasommeen tarkastusyhdistys.[3] Alasommeella toimi maidonmyyntiosuuskunta, joka myi maitonsa Valiolle Viipuriin.[4] Sivuelinkeinona harjoitettiin kalastusta Viipurinlahdella.
Kylässä oli Samolan Osuuskaupan myymälä.[5] Kylässä toimi Alasommeen marttayhdistys (per. 1935).
Kansakoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alasommeen kansakoulu sijaitsi kylän keskustassa. Koulupiiriin kuului Nuoraan ja Rikkolan kylät, suurin osa Alasommeen kylää (pieni alue kuului Lihaniemen koulupiiriin) ja pieni osa Savolaisen kylää. Vuonna 1939 Alasommeen koulussa oli kolme opettajaa ja 85 oppilasta.[6]
Sotatapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodan loppuvaiheessa neuvostojoukot etenivät Alasommeen alueelle. Asukkaat oli evakuoitu jo sodan alussa muualle Suomeen. Moskovan rauhassa Viipurin maalaiskunta Alasommee mukaan lukien siirtyi Neuvostoliitolle. Jatkosodassa luovutetut alueet valloitettiin takaisin vuonna 1941 ja kyläläiset pääsivät palaamaan koteihinsa. Uusi evakuointi oli kuitenkin edessä kesällä 1944.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahokas • Alasommee • Alasäiniö • Haankylä (Haka) • Hapenensaari • Hämäläinen • Ihantala • Juustila (Juustilanjoki) • Jyrkilä • Järvelä • Kaipola • Karppila • Kaukola • Kiiskilä • Kilpeenjoki • Kilpeenjoki–Sydänmaa • Kilpeenjoki–Vakkila • Konkkala • Korpelanautio • Kurikkala • Kähäri • Kärki • Kärstilä • Lahti • Lavola • Leppälä • Lihaniemi • Lyykylänjärvi • Mannikkala • Mälkki • Naulasaari • Nikoskela • Nuoraa • Näätälä • Pakkainen • Parkaus • Perojoensuu • Pien-Merijoki • Pietilä • Pihkala • Piispansaari • Porkansaari • Rapattila • Rasalahti • Repola–Lyykylä • Repola–Tervajoki • Rikkola • Ryysylä • Rääsiälä • Saarela • Samola • Savolainen • Suur-Merijoki • Suurpero • Tali • Terävälä • Tikkala • Tirhiä • Uskila • Uusikartano • Vahvaniemi • Vatikivi • Ventelä • Ykspää • Ylivesi • Yläsommee • Yläsäiniö