Rick Santorum

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rick Santorum
Rick Santorum vuonna 1995.
Rick Santorum vuonna 1995.
Yhdysvaltain senaattori
Pennsylvaniasta
3. tammikuuta 1995 – 3. tammikuuta 2007
Edeltäjä Harris Wofford
Seuraaja Bob Casey, Jr.
Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen
Pennsylvanian 18. vaalipiiristä
3. tammikuuta 1991 – 3. tammikuuta 1995
Edeltäjä Doug Walgren
Seuraaja Michael F. Doyle
Henkilötiedot
Koko nimi Richard John Santorum
Syntynyt10. toukokuuta 1958 (ikä 65)
Winchester, Virginia, Yhdysvallat
Ammatti asianajaja, poliitikko
ArvonimiMaltan ritarikunnan ritari
Puoliso Karen Garver Santorum (vih. 1990)
Tiedot
Puolue republikaanit
Uskonto roomalaiskatolisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Kotisivu

Richard John Santorum (s. 10. toukokuuta 1958 Winchester, Virginia) on yhdysvaltalainen republikaaninen poliitikko ja lakimies. Hän oli Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen 1991–1995 ja senaattori 1995–2007.[1] Hän on yhdysvaltalaisella mittapuulla konservatiivi sekä sosiaalisissa että taloudellisissa kysymyksissä[2].

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorum valittiin vuonna 1990, 32-vuotiaana, Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen perinteisesti demokraatteja äänestäneestä 18. vaalipiiristä[3]. Hänen kannaltaan epäedullisesta vaalipiirien uudelleenjärjestämisestä huolimatta hänet valittiin jatkokaudelle vuonna 1992[4]. Työväenluokkaista vaalipiiriä edustanut Santorum oli yksi 17 republikaanista, jotka vuonna 1993 tukivat presidentti Clintonin ja demokraattien ajamaa lakia, joka suojasi lakkoilevia työntekijöitä irtisanomisilta[5]. Hän oli myös mukana Seitsemän jenginä (engl. Gang of Seven) tunnetussa nuorten edustajainhuoneen republikaanijäsenten ryhmässä, joka kritisoi sekä edustajainhuoneen että senaatin jäsenten ja hallinnon tuhlailevaa taloudenpitoa ja korruptiota[6].

Vuonna 1994 Santorum kohosi Yhdysvaltain senaattiin. Hän voitti virassa olleen demokraattisenaattori Harris Woffordin[7]. Vuonna 2000 Santorum valittiin toiselle kaudelle äänijakaumalla 52 %/46 %, vastaehdokkaanaan Demokraattien Ron Klink[8]. Vuonna 2000 hänet nimettiin Republikaanikonferenssin puheenjohtajaksi, puolueen johdon kolmanneksi korkeimpaan asemaan[9]. Tammikuussa 2005 Santorum ilmoitti pyrkivänsä vuoden 2006 vaalien jälkeen puolueen toiseksi korkeimpaan asemaan, senaatissa puoluekuria valvovaksi whipiksi[10].

Vuoden 2006 senaatin vaaleissa Santorumin asema vaikutti kuitenkin jo ennakkoon uhatulta. Puolueen sisällä ei noussut toista ehdokasta haastamaan häntä[11], Bob Casey Jr:n asettuessa vastaehdokkaaksi demokraattipuolueesta. Lukuisat seikat toimivat vaalikampanjan aikana Santorumia vastaan. Vuonna 2004 hän oli tukenut Arlen Specteriä Pat Toomeyn sijaan republikaanipuolueen sisäisessä esivaalissa. Vaikka Santorum itse oli lähes yhtä jyrkän konservatiivinen kuin Toomey, hänen tukensa maltillisemmalle Specterille sai monet konservatiiviset äänestäjät vieroksumaan häntä.[12] Toisaalta laajempi äänestäjäkunta perinteisesti maltillisia ehdokkaita suosineessa osavaltiossa karsasti Santorumin jyrkkiä mielipiteitä muun muassa sosiaaliturvasta[13] ja älykkäästä suunnittelusta[14]. Santorumia kritisoitiin myös siitä, että vaikka hänellä olikin koti Pennsylvaniassa, hän asui perheineen suurimmaksi osaksi Virginiassa[15]. Santorum yritti kiriä mainoksilla jotka vihjasivat Caseyhyn yhteydessä olleiden henkilöiden rikollisiin taustoihin[16] sekä ääri-islamin uhkaan[17]. Vaalipäivänä Casey sai 58,7 % äänistä Santorumin 41,3 % vastaan[18]. Häviö oli suurin virassa olleen republikaanisenaattorin kärsimä Yhdysvaltain historiassa[19].

Luottamustoimiensa jälkeen Santorum on ollut Ethics and Public Policy Center -ajatushautomon ja Eckert Seamans -lakifirman palveluksessa[20], FOX-uutiskanavan kommentaattorina[21] sekä liike-elämän konsulttina[22]. Vuoden 2008 presidentinvaalien esivaalissa hän tuki Mitt Romneytä[23] ja kritisoi John McCainia, joskin kehui Sarah Palinin valintaa varapresidenttiehdokkaaksi[24]. Hänen arvellaan myös harkinneen ehdokkuutta Pennsylvanian kuvernöörinvaalissa 2010, joskaan hän ei lopulta asettunut ehdolle[25].

Presidentinvaalikampanjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorum presidentinvaalitilaisuudessa 2012

Santorum oli ehdolla republikaanien ehdokkaaksi vuoden 2012 presidentinvaaleihin. Hän kertoi ajatuksen lähteneen palautteesta, jota hän sai Dubuquen yliopistossa pitämästään taloutta käsitelleestä puheesta[26]. Hän perusti ehdokkuuttaan pohjustavan komitean 13. toukokuuta 2011[27] ja ilmoittautui virallisesti ehdokkaaksi ABC-kanavan Good Morning America -ohjelmassa 6. kesäkuuta 2011[28]. Ensimmäisessä, Iowassa pidetyssä esivaalissa hänen uskottiin ensin hävinneen ennakkosuosikki Mitt Romneylle kahdeksalla äänellä[29][30], mutta tarkastuslaskennassa osoittautui että Santorum voitti Romneyn 34 äänellä[31].

Romney voitti seuraavat Nevadan ja Floridan esivaalit, tiukimpana vastustajanaan Newt Gingrich. Santorumin kampanja jätti kyseiset osavaltiot suurimmalta osin väliin ja keskittyi Missouriin, Minnesotaan ja Coloradoon[32], jotka kaikki voitti 7. helmikuuta. Osavaltioiden äänestykset olivat neuvoa-antavia; Minnesotassa ja Coloradossa valitsijamiehet valitaan puoluekokouksessa ja Missourissa käyttöön otettiin täysin uusi, ei-sitova järjestelmä. Voittoja arvioitiin kuitenkin psykologisesti hyvin tärkeiksi Santorumin kampanjalle ja vastaavasti takaiskuksi Romneylle.[33][34] Supertiistaina 6. maaliskuuta 2012 Santorum voitti esivaalit Tennesseessä, Pohjois-Dakotassa ja Oklahomassa mutta Romney säilytti johtoasemansa voittamalla kuusi osavaltiota, joista Ohion vain prosenttiyksikön erolla Santorumiin[35]. 11. maaliskuuta Santorum voitti esivaalit selvällä ääntenenemmistöllä Kansasissa, missä oli kampanjoinut huomattavasti muita ehdokkaita enemmän.[36] 13. maaliskuuta Santorum voitti pienillä marginaaleilla esivaalit myös Alabamassa ja Mississippissä, joita oli ennakolta pidetty Newt Gingrichin vahvimpina tukialueina.[37] Maaliskuun lopulla hän voitti myös Louisianan esivaalin.[38]

Santorum vetäytyi presidenttikisasta 10. huhtikuuta 2012.[39][40] Median arvioissa päätökseen katsottiin vaikuttaneen Santorumin perinnöllisestä sairaudesta kärsivän Bella-tyttären joutumisen sairaalahoitoon, Mitt Romneyn kampanjan saavuttaman etumatkan sekä mielipidetiedustelujen, jotka povasivat Santorumin häviävän kotiosavaltionsa Pennsylvanian esivaalin 24. huhtikuuta. Santorumin luopumisen katsottiin myös käytännössä varmistaneen Romneyn ehdokkuuden, joskaan Santorum ei julkisesti asettunut Romneyn tueksi.[41][42]

2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorum asettui ehdokkaaksi republikaanien presidenttiehdokastaistoon, mutta luopui helmikuun alussa 2016 ja asettui kannattamaan Marco Rubiota.[43]

Lakialoitteet ja muu poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorum esitti vuonna 2001 peruskoulutusta käsitelleeseen No Child Left Behind Act -lakiin sisällytettäväksi Santorumin lisäyksenä (engl. Santorum Amendment) tunnetun kappaleen, joka olisi suositellut että ”kiistelyä herättäviä aiheita (kuten biologista evoluutiota) käsiteltäessä, opetussuunnitelman tulisi auttaa oppilaita ymmärtämään kaikkia aiheeseen liittyviä näkökantoja”[44]. Käytännössä lisäyksen tarkoitus oli edistää älykkään suunnittelun opettamista, samalla kyseenalaistaen evoluutioteorian aseman julkisissa kouluissa. Älykkään suunnittelun levittämiseen keskittyvä Discovery Institute vaikutti merkittävästi lisäyksen valmisteluun. Esitellessään lisäyksen Santorum lainasi Discovery Instituutin jäsen David DeWolfea. Lisäksi instituutin jäsen ja älykkään suunnittelun pioneerina tunnettu Phillip Johnson myönsi antaneensa Santorumille ehdotuksen tekstin muotoilusta. Senaatti hyväksyi lisäyksen lakiehdotukseen äänin 91–8. Koska lisäys ei ollut mukana edustajainhuoneen hyväksymässä versiossa, kamarien yhteistyöelin, konferenssikomitea, päätti lakiehdotuksen lopullisesta sisällöstä. Lähes sata tieteellistä seuraa ja organisaatiota allekirjoitti yhteiskirjeen konferenssikomitealle, vedoten lisäyksen poistamisen puolesta[45]. Lopulta liite poistettiin lakitekstistä ja lisättiin uudelleen muotoiltuna lain taustaa ja säätämishistoriaa käsittelevään dokumenttiin Joint Explanatory Statement of the Committee of Conference.[46] Älykkään suunnittelun kannattajat ovat myöhemmin vedonneet senaatin hyväksymään versioon osoituksena lainsäädäntöelinten tuesta näkemyksensä lisäämiseksi opetussuunnitelmiin[47] ja Santorum sekä republikaanisenaattorit Boehner ja Gregg lähettivät Discovery Institutelle virallisen kirjeen jossa ilmaisivat tukensa tälle argumentille[48].

Santorum otti vuonna 2005 kantaa Terri Schiavon tapaukseen. Hän vastusti voimakkaasti aivokuolleeksi todetun Schiavon ravintoletkun poistamista ja oli toinen senaattori Fristin Terri Schiavo Incapacitated Persons Protection Bill -lakiehdotuksen pöytäämisessä avustaneista senaattoreista[49]. Laki siirsi Schiavon tapauksen käsittelyn osavaltion oikeusistuimista liittovaltiotasolle, antaen Schiavon vanhemmille mahdollisuuden valittaa oikeuden päätöksistä uusiin oikeusasteisiin[50] ja se todettiin myöhemmin Yhdysvaltojen perustuslain vastaiseksi[51]. Santorum myös haastoi Schiavon senaatin valiokunnan kuultavaksi, pyrkien näin suojaamaan häntä valiokuntatodistajan statuksen avulla, mutta tuomari Greer jätti tämän huomiotta. Lisäksi Santorum vieraili Floridassa Schiavon vuoteen vierellä ja rukoili tämän vanhempien kanssa. Vierailusta seurasi negatiivista julkisuutta sen jälkeen kun paljastui, että Santorum oli matkustanut Floridaan WalMart-yhtiön tarjoamalla yksityiskoneella ja vaikka hän Schiavon tapaukseen vedoten perui julkisen, sosiaaliturvaa koskeneen keskustelutilaisuuden, hän osallistui matkallaan suljettuun, hänelle 250 000 dollaria tuottaneeseen varainkeruutilaisuuteen.[52][53][54]

Santorum pöytäsi yhdessä demokraattisenaattori John Kerryn kanssa vuonna 2005 Workplace Religious Freedom Act -lakialoitteen[55], joka laajentaisi työntekijöiden oikeuksia uskonnonharjoittamiseen työaikana, koskien esimerkiksi uskonnon sanelemaa pukeutumista, partoja ynnä muita tiettyjen uskontojen vaatimia ulkonäön yksityiskohtia, sekä uskonnollisten pyhäpäivien viettämistä. Lakiesityksellä on ollut laaja kannatus senaatissa mutta kansalaisoikeuksia valvova kansalaisjärjestö American Civil Liberties Union (ACLU) on ilmaissut huolensa, että alkuperäisessä muodossaan laki olisi mahdollistanut esimerkiksi fundamentalistikristittyjen poliisien kieltäytymisen aborttiklinikkojen suojelutehtävistä. Lakialoitetta on muokattu ja vuoden 2012 alussa sen hyväksyminen on edelleen kesken.[56][57]

Santorum pöytäsi vuonna 2005 myös National Weather Service Duties Act -lakiehdotuksen[58]. Lain tarkoitus oli kieltää Yhdysvaltojen liittovaltion meteorologista laitosta National Weather Serviceä (NWS) tarjoamasta ilmaiseksi palveluita, joita myös kaupalliset sääpalveluyritykset tarjoavat. Santorum perusteli lakia tarpeella keskittää NWS:n toimintaa poikkeuksellisten ja vaarallisten sääilmiöiden ennakointiin. Lakia ajaessaan hän esimerkiksi kritisoi NWS:n yleisesti kehuttuja toimia hurrikaani Katrinan yhteydessä.[59] Lakiehdotus nähtiin kuitenkin laajasti yritykseksi tukea yksityisiä sääpalveluyrityksiä, joita Santorum edustamassa osavaltiossa oli 14 ja joista esimerkiksi AccuWeather oli antanut Santorumille useita tuhansia dollareita kampanjatukea[60][61]. Muun muassa ilmailujärjestöt nousivat vastustamaan sitä[62]. Lakiehdotus ei päässyt eteenpäin senaatin Kauppa-, tiede- ja liikennekomiteasta[58].

Vuonna 2006 hän oli toinen kahdesta senaattorista, jotka äänestivät Robert Gatesin puolustusministeriksi nimittämistä vastaan. Gates on kannattanut diplomaattisia neuvotteluita Iranin ja Syyrian kanssa, kun taas Santorumin mielestä olisi virhe neuvotella ”radikaalin islamin” kanssa.[63]

Poliittiset mielipiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abortti ja seksuaalikysymykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorumin mielestä ihmiselämä alkaa hedelmöityksestä. Hän vastustaa aborttia ja ihmisen kantasoluilla tehtävää tieteellistä tutkimusta[64] ja on esittänyt kriittisiä lausuntoja myös ehkäisyvälineiden käytöstä[65].

Maahanmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorum vastustaa Yhdysvalloissa laittomasti oleskelevien siirtolaisten armahtamista. Siirtolaisongelman ratkaisemiseksi hän kannattaa Yhdysvaltojen ja Meksikon rajan aitaamista, sosiaaliturvan epäämistä laittomilta siirtolaisilta ja rikoksiin syyllistyvien laittomien siirtolaisten välitöntä karkottamista. Lisäksi hän kannattaa englannin julistamista Yhdysvaltojen viralliseksi kieleksi.[66]

Seksuaalivähemmistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorum vastustaa sukupuolineutraalia avioliittolakia. Hän on toistuvasti argumentoinut, että sukupuolineutraalius on uhka avioliitolle[9] ja johtaisi myös esimerkiksi moniavioisuuden, insestin ja eläimiinsekaatumisen hyväksymiseen.[67][68] Hän on sanonut vastustavansa vain homoseksuaalisia tekoja, ei homoseksuaaleja ihmisinä[67].

Vuonna 2003 Santorum antoi haastattelun parhaillaan korkeimmassa oikeudessa olleesta Lawrence vastaan Texas -oikeustapauksesta, jossa kyseenalaistettiin Texasin homoseksuaaliset aktit kriminalisoineen lain perustuslainmukaisuus. Haastattelussa Santorum lausui mielipiteenään, ettei Yhdysvaltojen perustuslaki takaa kansalaisten oikeutta yksityisyyteen ja että mikäli ihmisillä katsotaan olevan oikeus homoseksuaalisiin tekoihin, heillä on myös oikeus moniavioisuuteen, insestiin ja puolisonsa pettämiseen. Myöhemmin haastattelussa hän lisäsi, että ”avioliitto ei ole mies ja lapsi, mies ja koira tai mitä hyvänsä”.[67] Santorum tarkensi myöhemmin, että hän kommentoi oikeustapausta eikä esittänyt arvolausuntoja ihmisten elämäntavoista. Erityisesti demokraattipoliitikot ja homoseksuaalien oikeuksia puolustavat tahot tulkitsivat lausunnon kuitenkin rinnastaneen homoseksuaalit eläimiinsekaantujiin ja sukurutsaajiin ja vaativat Santorumin eroa Republikaanikonferenssin puheenjohtajan paikalta.[69]

New York Timesin toimittajan Dan Savagen perustamaan Santoriumia häpäisemään tarkoitettuun SpreadingSantorum.com-sivustoon on politiikkaa käsittelevässä mediassa usein viitattu "Santorumin Google-ongelmana", koska sivusto on ollut jatkuvasti Santorumia koskevian hakujen kärkitulosten joukossa. Santorum on ollut tietoinen asiasta mutta tullut siihen tulokseen, että asiaan puuttumisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä[70]. Santorum kuitenkin otti syyskuussa 2011 ilmeisesti presidentinvaalikampanjansa vuoksi yhteyttä Googleen ja vaati yhtiötä puuttumaan asiaan. Vastineessaan Google totesi, ettei se muokkaa hakutuloksia muissa kuin hyvin rajatuissa, tiettyihin rikoksiin liittyvissä tapauksissa. Santorumia neuvottiin ottamaan yhteyttä suoraan SpreadingSantorum.com:n omistajaan.[71]

Sosiaaliturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorum on toistuvasti ehdottanut sosiaaliturvan osittaista yksityistämistä. Hän on myös luvannut kumota presidentti Obaman terveydenhuoltouudistuksen, mikäli tulee valituksi presidentiksi.[72]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorum kannattaa verotuksen alentamista. Hän haluaa tasapainottaa Yhdysvaltojen budjetin poistamalla tukia ja verohelpotuksia sekä leikkaamalla liittovaltion harkinnanvaraisia kuluja kaikilla osa-alueilla vuoden 2008 tasolle. Santorum tukee kristillisen oikeiston suosimaa, lapsista saatavan verohelpotuksen kolminkertaistamista nykyisestä 1 000 dollarista.[73]

Ulkopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yahoo! Newsin Laura Rozen luonnehti Santorumin ulkopoliittista linjaa aggressiiviseksi, kansainväliseksi, myötätuntoiseksi ja Santorumin syvän uskonnollisen vakaumuksen ohjaamaksi. Santorum on kannattanut aggressiivista linjaa erityisesti Iranin suhteen ja vaatinut Yhdysvaltoja tukemaan Iranin oppositioryhmiä, käyttämään salaisia keinoja maan ydinohjelman häiritsemiseen ja jos ydinlaitoksia ei avata tarkastuksille, niiden tuhoamista ilmaiskuin yhdessä Israelin kanssa.[74][75][76]

Kuten kaikki puolueensa presidenttiehdokkaat, Santorum on vahva Israelin tukija sen konfliktissa palestiinalaisten kanssa,[77] ja hän on syyttänyt presidentti Barack Obamaa Israelin hylkäämisestä[75]. Hän on myös lausunut mielipiteenään, että Länsiranta on legitiimi osa Israelia[77]. Santorum on ilmaissut huolensa siitä, että arabikevät on mahdollistanut islamististen liikkeiden osallistumisen demokraattisiin vaaleihin[74].

Santorum pitää Kiinaa ja islamia globaaleina uhkina Yhdysvalloille. Hänestä kehitysyhteistyön lisääminen on keino säilyttää Yhdysvaltojen vaikutusvalta erityisesti Afrikassa. U2-yhtyeen keulahahmo ja ihmisoikeusaktivisti Bono on kiittänyt hänen työtään humanitaarisen avun hyväksi[74]. Santorum on kuitenkin myös kertonut kannattaneensa pitkään YK:n rahoituksen supistamista järjestön korruptoituneisuuden vuoksi[75].

Yksityisyydensuoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorum on argumentoinut, ettei Yhdysvaltain perustuslaki takaa kansalaisille yksityisyyden suojaa. Tällä perusteella hän on jyrkästi eri mieltä Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätösten kanssa muun muassa ehkäisyvälineet laillistaneesta Griswold vastaan Connecticut-, abortin laillistaneesta Roe vastaan Wade- sekä sodomian kieltävät lait perustuslain vastaisina kumonneesta Lawrence vastaan Texas -oikeustapauksesta. Hänen mukaansa valtiolla on oikeus säätää ihmisten perhe-elämää koskevia lakeja, koska perhe, yhteiskunnan perusyksikkönä, takaa valtion olemassaolon nykyhetkessä ja lasten syntymän ja kasvatuksen perusyksikkönä tulevaisuudessa.[9][67]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santorum on italialaista sukujuurta. Hänen sukunsa on sekä isän että äidin puolelta peräisin Pohjois-Italiasta Riva de Gardasta.[78]

Santorum on roomalaiskatolinen. Vuonna 2004 Santorum vaimoineen lyötiin Maltan ritarikunnan ritareiksi uskonnollisten ansioidensa vuoksi.[78]

Santorum meni vuonna 1990 naimisiin vaimonsa Karenin kanssa[79]. Perheeseen kuului vuonna 2012 seitsemän lasta[78]. Tyttärellä Bella Santorumilla on kehitysvamma Edwardsin oireyhtymä[80]. Vuonna 1996 perheen vaikeasti vammainen, Gabrieliksi nimetty poikavauva kuoli pian synnytyksen jälkeen[9].

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rick Santorum: A Senator Speaks Out on Life, Freedom, and Responsibility. Washington, DC: Monument Press, 2005. ISBN 978-0976966807. (englanniksi)
  • It Takes a Family: Conservatism and the Common Good. Wilmington, Del: ISI Books, 2005. ISBN 978-1932236835. (englanniksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Santorum, Richard John (Rick), (1958– ) United States Congress. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  2. ↑ Rick Santorum On the issues On the Issues. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Donovan, Dan & Batz, Bob Jr.: Hard work, sacrifice getting the credit. Pittsburgh Post-Gazette, 7.11.1990, 107. vsk, nro 136, s. 1. Google News. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  4. ↑ Blood, Michael: Santorum, Klink win House races. Observer-Reporter, 4.11.2012, nro 92305, s. 1–2. Pennsylvania: Google News. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  5. ↑ Girouz, Greg & Przybyla, Heidi: Santorum Pro-Labor Votes Lurk as Rivals Attack Early on Earmarks 4.1.2012. Bloomberg. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  6. ↑ Hulse, Carl: A Rabble-Rouser, Then and Now The New York Times. 4.7.2009. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  7. ↑ Rick Santorum The Indy Channel. 28.10.2011. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  8. ↑ 2000 General Election: Official Returns Pennsylvania Department of State. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d Sokolove, Michael: The Believer The New York Times. 22.5.2005. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  10. ↑ Reston, Maeve: Santorum focusing on re-election to Senate, not White House run Pittsburgh Post-Gazette. 26.1.2005. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  11. ↑ Heffling, Kimberly: Santorum’s only GOP challenger bowing out of primary Pittsburgh Post-Gazette. 16.3.2006. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  12. ↑ Bowyer, Jerry: Outside Santorum's Sanctum The New York Sun. 10.10.2006. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  13. ↑ Reston, Maeve: Santorum finds many minds made up on Social Security Pittsburgh Post-Gazette. 22.2.2005. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  14. ↑ Santorum Breaks With Christian-Rights Law Center The Washington Post. 23.12.2005. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  15. ↑ Santorum Responds To Walgren's Residency Rip WTAE-TV. 1.6.2006. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  16. ↑ Dayvoe: Rick Santorum’s Attack Ad 2 political junkies. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)lähde?
  17. ↑ Santorum, Casey go toe-to-toe in debate Pittsburgh Post-Gazette. 13.10.2006. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  18. ↑ 2006 General Election: Official Returns Pennsylvania Department of State. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  19. ↑ Eskew, Carter: Playing tricks with Ricks Washington Post. 2.1.2012. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  20. ↑ Miller, John J.: Rick’s Return ([vanhentunut linkki]) National Review Online. Viitattu 13.1.2012. (englanniksi)
  21. ↑ Zito, Salena: Santorum to contribute to Fox News Pittsburgh Tribune-Review. 1.3.2007. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  22. ↑ Leonnig, Carol D.: Santorum experienced major jump in income after leaving Senate The Washington Post. 5.1.2012. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  23. ↑ Hemingway, Mark: Romney-Santorum 2008 The National Review. 4.2.2008. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  24. ↑ Pidgeon, Dave: Santorum weighs in on race Lancaster Online. 24.9.2008. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  25. ↑ Santorum eyes gubernatorial bud Pittsburgh Tribune-Review. 30.9.2007. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  26. ↑ Stolberg, Sheryl Gay: Amid G.O.P. Din, Santorum Wages Struggle to Be Heard The New York Times. 30.9.2011. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  27. ↑ Santorum Announces Presidential Exploratory Committee Fox News. 23.12.2015. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  28. ↑ Rick Santorum 2012 Campaign For President Launches 6.6.2011. Huffington Post. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  29. ↑ Korpela, Jenna: Michele Bachmann vetäytyi USA:n presidenttikisasta Yle uutiset. 4.1.2012, päivitetty 8.6.2012. Viitattu 4.1.2012.
  30. ↑ Iowa caucus results: Mitt Romney edges Rick Santorum in Iowa Politico. Viitattu 4.1.2012. (englanniksi)
  31. ↑ Iowan esivaalit voittikin Rick Santorum Helsingin Sanomat. 19.1.2012. Viitattu 14.12.2022.
  32. ↑ Republikaanit kamppailevat Floridassa – Romney kärjessä web.archive.org. 31.1.2012. Web Archive 2012. Viitattu 8.2.2012.
  33. ↑ Rick Santorumin hattutemppu hämmensi republikaanien jäsenvaaleissa (Maksullinen artikkeli; otsikko muuttunut) Helsingin Sanomat. 8.2.2012. Arkistoitu . Viitattu 8.2.2012.
  34. ↑ Burns, Alexander: Missouri, Minnesota and Colorado results: A sweep for Santorum Politico. 7.2.2012. Viitattu 8.2.2012. (englanniksi)
  35. ↑ Niskakangas, Tuomas: Romney voitti Ohion trillerin supertiistaina Helsingin Sanomat. Viitattu 144.12.2022.
  36. ↑ Santorum voitti republikaanien Kansasin esivaalin (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. Arkistoitu . Viitattu 11.3.2012.
  37. ↑ Alabama, Mississippi primary results: Rick Santorum wins both Politico. Viitattu 14.3.2012. (englanniksi)
  38. ↑ Santorum voitti Louisianan esivaalin (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. Viitattu 14.12.2022.
  39. ↑ Santorum luopui presidenttikisasta Yle Uutiset. 10.4.2012 (päivitetty 10.10.2012). Viitattu 10.4.2012.
  40. ↑ A Message from Rick and Karen: Thank You Kotisivu. 10.4.2012. Viitattu 11.4.2012. (englanniksi)
  41. ↑ Stein, Sam: Rick Santorum Drops Out: GOP Presidential Candidate Suspends 2012 Campaign The Huffington Post. 4.10.2012. Viitattu 11.4.2012. (englanniksi)
  42. ↑ Burns, Alexander & Haberman, Maggie & Summers, Juana: Rick Santorum drops 2012 campaign for president Politico. 10.4.2012. Viitattu 11.4.2012. (englanniksi)
  43. ↑ Hirvonen, Saara: Republikaanien Rick Santorum luopuu presidenttiehdokkuudestaan Yle uutiset. 4.3.2016. Viitattu 4.2.2016.
  44. ↑ Report 107–334: No Child Left Behind Act of 2001. Conference Report to Accompany H.R. 1, s. 703. Lisäyksen alkuperäinen teksti. Washington D.C, USA: Yhdysvaltain edustajainhuone, 2001. Teoksen verkkoversio (Pdf) (viitattu 14.1.2012). (englanniksi)
  45. ↑ Scientific Societies and Organizations Oppose Santorum Amendment 22.10.2001. National Center for Science Education. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  46. ↑ Forrest, Barbara & Gross, Paul R.: Creationism’s Trojan Horse : The Wedge of Intelligent Design, s. 241–243. Cary, NC, USA: Oxford University PRess, 2004. (englanniksi)
  47. ↑ Meyer, Stephen C. & Campbell, John Angus: Controversy over life's origins: Students should learn to assess competing theories San Francisco Chronicle. 10.12.2004. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  48. ↑ Santorum, Rick & Boehner, John & Gregg, Judd: Letter to Discovery Institute (Pdf) 10.9.2003. Discovery Institute. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  49. ↑ S.686: Cosponsors (Terri Schiavon lain apupöytääjät) Library of Congress. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  50. ↑ A bill to provide for the relief of the parents of Theresa Marie Schiavo S.686: All Information (Yhteenveto Terri Schiavon laista) Library of Congress. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  51. ↑ Schiavo vs. Bush: Order Granting Petitioner’s Motion For Summary Judgment (Txt) (Tuomari Bairdin päätöksen teksti) Abstract appeal. 5.5.2004. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  52. ↑ Kroll, Andy: Will Terri Schiavo Haunt Rick Santorum in New Hampshire? Mother Jones. 10.1.2012. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  53. ↑ Pierce, Charles P.: Rick Santorum’s Mortal Sin in the Terri Schiavo Case Esquire. 5.1.2012. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  54. ↑ Bunch, Will: The Rick Santorum that America doesn't know Philly. 4.1.2012. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  55. ↑ S. 677 -- Workplace Religious Freedom Act of 2005 (Introduced in Senate, IS) (Alkuperäisen lakialoitteen teksti) 17.3.2005. Library of Congress. Viitattu 14.1.2012. (englanniksi)
  56. ↑ Bohn, Lauren E.: Workplace Religious Freedom Bill Finds Revived Interest The Huffington Post. 25.5.2011. Viitattu 14.1.2012. (englanniksi)
  57. ↑ ACLU Letter Urging Members of Congress to Oppose the Workplace Religious Freedom Act 20.3.2007. American Civil Liberties Union. Viitattu 14.1.2012. (englanniksi)
  58. ↑ a b S.786 All Information 14.4.2005. Library of Congress. Arkistoitu 16.12.2014. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  59. ↑ Reston, Maeve: Santorum criticizes Weather Service Pittsburgh Post-Cazette. 10.9.2005. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  60. ↑ Proposed bill would change National Weather Service 27.4.2005. USAToday.com. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  61. ↑ Rossie, David: Santorum Wants to Privatize Weather Forecast Binghampton Press & Sun-Bulletin. 29.5.2005. CommonDreams.org. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  62. ↑ Air Traffic Services Brief: National Weather Service Duties Act Of 2005 – Santorum Bill S. 786 28.5.2005. AOPA Online. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  63. ↑ McKinnin, Mark: Santorum Is Dangerous The Daily Beast. 12.8.2009 (päivitetty 14.7.2017). Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
  64. ↑ Legum, Judd: George Stephanopoulos Interviews Sen. Rick Santorum, 7/31/05 Think Progress. 31.7.2005. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)
  65. ↑ Heer, Jeet: Can Rick Santorum become U.S. president if his name isn’t even safe for kids to Google? The Globe and Mail. 7.1.2012. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)
  66. ↑ On the Issues: Immigration Kotisivu. Arkistoitu 11.7.2006. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)
  67. ↑ a b c d Excerpt from Santorum interview USA Today. 23.4.2003. The Associated Press. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  68. ↑ US election 2012: Rick Santorum claims same sex marriage is comparable to polygamy The Telegraph. 6.1.2012. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)
  69. ↑ Loughlin, Sean: Santorum under fire for comments on homosexuality CNN. 22.4.2003. Viitattu 18.1.2012. (englanniksi)
  70. ↑ Smith, Ben: Santorum talks about Google problem Politico. 16.2.2011. Viitattu 18.1.2012. (englanniksi)
  71. ↑ Bingham, Amy: Rick Santorum Fights His Google Problem ABC News. 22.9.2011. Viitattu 18.1.2012. (englanniksi)
  72. ↑ Candidate bio: Rick Santorum MSNBC. Arkistoitu 15.1.2012. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)
  73. ↑ Rick Santorum’s Economy The Wall Street Journal. 9.1.2012. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)
  74. ↑ a b c Rozen, Laura: Rick Santorum’s foreign policy: combative hawk–and, according to Bono, “defender of the vulnerable” Yahoo News. 5.1.2012. Yahoo. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)
  75. ↑ a b c Sorcher, Sara: Foreign Policy Dossier: Rick Santorum National Journal. 12.11.2011. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)
  76. ↑ Rubin, Jennifer: Santorum’s foreign policy advantage The Washington Post. 16.11.2011. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)
  77. ↑ a b Cohen, Michael A.: The Chosen People? Foreign Policy. 12.12.2011. Viitattu 16.1.2012. (englanniksi)
  78. ↑ a b c Santorum Biography (Santorumin henkilökuva Republikaanipuolueen esivaalisivustolla) Republican candidates. Arkistoitu 12.1.2012. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  79. ↑ Rick Santorum Townhall. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)
  80. ↑ Westen, John-Henry: Senator Rick Santorum Pondering a Run for the U.S. Presidency Life Site News. 13.9.2009. Viitattu 12.1.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain presidentinvaalit 2012
Demokraattien ehdokkaat
(Esivaalit)
Valitut
Barack Obama (presidentti)
Joe Biden (varapresidentti)
Muut
Bob Ely
Keith Russell
Judd Warren
Mosler Darcy Richardson
Jim Rogers
Vermin Supreme
Randall Terry
John Wolfe
Republikaanien ehdokkaat
(Esivaalit)
Valitut
Mitt Romney (presidentti)
Paul Ryan (varapresidentti)
Muut
Michele Bachmann
Herman Cain
Jack Fellure
Newt Gingrich
Stewart Greenleaf
John Huntsman
Gary Johnson
Fred Karger
Andy Martin
Thaddeus McCotter
Jimmy McMillan
Roy Moore
Ron Paul
Tim Pawlenty
Rick Perry
Buddy Roemer
Rick Santorum
Muut

Sitoutumattomat ja kolmannen puolueen ehdokkaat Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2012

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rick_Santorum&oldid=22308057”