Richelieu (joki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Richelieu
Champlainmap.png
Alkulähde Champlainjärvi [1]
Laskupaikka Saint Lawrence [1]
Maat Kanada
Pituus 124 [2] km
Alkulähteen korkeus 29 [3] m
Valuma-alue 23 720 [2] km²

Richelieu on 124 kilometriä pitkä Saint Lawrencen sivujoki Etelä-Québecissä Kanadassa.[1][2] Se on nimetty kardinaali Richelieun mukaan.[1]

Luonto ja maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Richelieujoki alkutalvella.

Richelieu saa alkunsa Yhdysvalloissa sijaitsevasta Champlainjärvestä, josta se virtaa kohti pohjoista Québecin provinssiin. Joen yläjuoksulla on useita pikkukaupunkeja, esimerkiksi Saint-Jean-sur-Richelieu, Chambly, Beloeil ja Mont-Saint-Hilaire. Saint-Jeanin ja Chamblyn välillä joessa on koskia, joiden ohi on rakennettu Chamblyn kanava. Alajuoksulla asutuskeskukset ovat pienempiä mutta maalauksellisempia, ja niistä huomattavimpia ovat Saint-Charles-sur-Richelieu, Saint-Denis-sur-Richelieu ja Saint-Ours. Joki yhtyy Saint Lawrenceen lähellä Saint-Pierren järveä Sorel-Tracyn kaupungissa.[1]

Historia ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saint-Jeanin linnoituksen kartta.

Richelieujoella on ollut keskeinen rooli Québecin historiassa. Sen ensimmäisiä pysyviä asukkaita olivat irokeesit, huronit ja algonkinit. Uuden-Ranskan perustajana pidetty Samuel de Champlain teki tutkimusmatkan joelle vuonna 1608, pian Kanadaan saapumisensa jälkeen. Richelieujoki oli sotilaallisesti tärkeä koko Ranskan vallan ajan, ja ranskalaiset rakensivat sen rannoille useita linnoituksia. Hyvän puolustusjärjestelmän ja hedelmällisen maan houkuttelemina jokilaaksoon saapui paljon kanadanranskalaisia maanviljelijöitä.[1]

Englannin saatua Kanadan valtaansa vuosina 1759–60, pian Amerikan vallankumouksen jälkeen, seudulle alkoi muuttaa brittisotilaita ja lojalisteja. Yhdysvaltain vapaussodan alussa amerikkalainen upseeri Benedict Arnold hyökkäsi brittien siirtomaa-alueille ja valtasi useita Richelieujoen rannalla sijainneista linnoituksista. Myös monet vuosien 1837–38 kansannousuista tapahtuivat Richelieujoen rantakylissä, esimerkiksi Saint-Charlesissa ja Saint-Denis’ssä.[1]

Richelieujoen taloudellinen merkitys suureni 1800-luvulla. Vuonna 1843 valmistunut Chamblyn kanava helpotti puun, sellun, heinän ja hiilen rahtaamista Yhdysvalloista Montréaliin. Kaupankäynnin ansiosta Sorelin ja Saint-Jeanin väkiluku alkoi kasvaa, ja ne saivat kaupunkioikeudet 1850-luvulla. Samoihin aikoihin Yhdysvalloista rakennettiin kuitenkin Montréaliin johtava rautatie, joka syrjäytti vähitellen jokikuljetukset. Niinpä 1800-luvun lopussa ja 1900-luvulla talouden painopiste siirtyi kaupankäynnistä teollisuuteen.[1]

Richelieujoen laaksossa harjoitetaan edelleen paitsi teollista ja sotilaallista toimintaa myös maataloutta, ja sieltä saadaan Québecin parhaat viljasadot. Kanadan ympäristöministeriön Québecin osastoon kuuluu yksikkö, jonka toimialueena on pelkästään Richelieujoen laakso. Se hallinnoi Chamblyn kanavaa ja suorittaa arkeologisia kaivauksia esimerkiksi Chamblyn ja Lennoxin linnoituksissa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Lord, Kathleen: Richelieu, Rivière The Canadian Encyclopedia. Historica-Dominion. Viitattu 23.12.2010. (englanniksi)
  2. a b c Le Territoire Comité de Concertation et de Valorisation du Bassin de la Rivière Richelieu. Viitattu 23.12.2010. (ranskaksi)
  3. All about Lake Champlain America's Historic Lakes. Viitattu 23.12.2010. (englanniksi)