Riachuelo (1883)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Brasilian laivaston taistelulaivasta. Brasilian laivaston toinen saman niminen taistelulaiva Riachuelo.
Riachuelo
Riachuelo 1885.jpg
Naval Jack of Brazil.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Samuda Brothers
Kölinlasku 31. elokuuta 1881
Laskettu vesille 7. kesäkuuta 1883
Palveluskäyttöön 19. marraskuuta 1883
Palveluskäytöstä 1910
Tekniset tiedot
Uppouma 5610 t
6100 t (kuormattu)
Pituus 92,96 m
Leveys 15,85 m
Syväys 5,99 m
Koneteho 7300 ihp
Nopeus 16,7 solmua
Miehistöä 367
Aseistus 4 9,2" Armstrong 20 tonnin BL tykkiä kaksoistorneissa
6 5,5" Armstrong 70 naulan tykkiä
15 yhden naulan tykkiä
5 14" torpedoputkea

Riachuelo oli Brasilian laivaston 1883 palvelukseen otettu ironclad taistelulaiva. Alus nimettiin vuoden 1865 Riachuelon taistelun mukaan.

Brasilian laivastoministeri amiraali Jose Rodrigues de Lima Duerte esitti kansanedustuslaitokselle laivaston modernisoinnin tarpeen ja siihen liittyen kahden uuden taistelulaivan hankintaa. Tilaukset lähetettiin kahdelle brittiläiselle telakalle, joista Samuda Brothers Lontoosta sai valmistettavakseen Riachuelon. Sen köli laskettiin 31. elokuuta 1881 ja alus laskettiin vesille 7. kesäkuuta 1883. Brasilian laivasto otti aluksen palvelukseensa 9. marraskuuta 1883. Tilatut taistelulaivat tekivät Brasilian laivastosta läntisen pallonpuoliskon voimakkaimman, mikä pakotti Yhdysvaltain laivaston hankkimaan itselleen ensimmäiset taistelulaivat USS Mainen (1889) ja USS Texasin (1892).

Aluksessa oli teräsrunko, ja se oli ensimmäinen panssarivyöllä varustettu alus. Sen tykit oli asennettu aluksen keskilaivaan rintamaan niin, että etummainen torni oli enemmän vasemmalla ja takimmainen enemmän oikealla. Aluksen kansirakenteet olivat aluksen koko pituudella, ja siinä oli kaksi savuhormia sekä kolme täystakiloitua mastoa.[1]

Alus modernisoitiin 1893–1895 La Seynen telakalla Ranskassa, jolloin sen aseistus muutettiin. Tämän jälkeen aluksen pääaseina olivat neljä 9,4 tuuman 40 pituuskaliiperin tykkiä torneihin asennettuna. Apuaseina oli kuusi 4,7 tuuman 45 pituuskaliiperin ja kuusi 47 millimetrin pikatykkiä. Lisäksi alukselle asennettiin kaksi tulenjohtotornia, jotka poistettiin 1904 modernisoinnin aikana. Alukselle asennettiin jälkimmäisen modernisoinnin aikana uudet kattilat.[1]

Alus romutettiin 1910.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Conway's 1860-1905 s. 407
  2. Conway's 1906-1921 s. 403-404