Reykjavík

Wikipedia

Ohjattu sivulta Reykjavik
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Islannin pääkaupungista. Myös Kanadassa on kylä nimeltä Reykjavik.
Reykjavík
Virallinen lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Location on map of Iceland
Koordinaatit: 64°08′07″N, 21°53′43″W
Valtio Islanti Islanti
 - Kaupunginjohtaja Hanna Birna Kristjánsdóttir
Pinta-ala
 – Kaupunki 275 km²
Väkiluku  (2007)
 – Kaupunki 117 721
 – Tiheys 430 as./km²
 – Metro 196 161
Sivusto: Vefur Reykjavíkurborgar

Reykjavík (suom. savulahti) on Islannin pääkaupunki sekä sen ylivoimaisesti suurin kaupunki, jossa asuu noin 118 000 asukasta ja koko suur-Reykjavíkin alueella yli 200 000 asukasta. Se on maailman pohjoisin pääkaupunki. Kesällä siellä on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivän seisauksena aurinko paistaa vain 4 tuntia päivässä.[1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maantiede ja ilmasto

Asuintaloja Reykjavikissä

Reykjavik sijaitsee Islannin lounaisosassa. Kaupungin läpi virtaa useita puroja ja jokia, joista suurin on Elliðaá. Jokilaakso on suosittua virkistysaluetta, ja joen vartta seurailevat kävely- ja pyörätiet.

Kaupungin keskusta on Seltjarnarnesin niemellä, mutta sen lähiöt ulottuvat kauas itään ja etelään. Suuin osa kaupungista on melko harvaan rakennettua omakotialuetta. Talot näyttävät pohjoismaisilta puutaloilta, mutta pintamateriaali on usein laudan sijasta maalattua peltiä. Monet taloista lämmitetään geotermisen lämmön avulla, samoin kaupungin suosittu ulkoilma-maauimala, jossa on useita eri lämpöisiä altaita, joiden vesi tulee kuumista lähteistä.[2]

Keskustan tärkein ostoskatu on nimeltään Laugavegur. Suurimmista ostoskeskuksista Kringlan sijaitsee itse kaupungissa, Smáralind hiukan kaupungin ulkopuolella.[3]

Koska Islanti on meren ympäröimä saari, Reykjavikin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän ylin lämpötila on keskimäärin 13 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin −3 °C. Pakkasia esiintyy tyypillisesti marraskuusta maaliskuuhun. Talvella sataa enemmän kuin kesällä.[4]


Reykjavíkin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Korkein lämpötila (°C) 1,9 2,8 3,2 5,7 9,4 11,7 13,3 13,0 10,1 6,8 3,4 2,2 Ø 7
Matalin lämpötila (°C) -3,0 -2,1 -2,0 0,4 3,6 6,7 8,3 7,9 5,0 2,2 -1,3 -2,8 Ø 1,9
Sadanta (mm) 75,6 71,8 81,8 58,3 43,8 50,0 51,8 61,8 66,5 85,6 72,5 78,7 Σ 798,2
Sadepäivät (d) 13,3 12,5 14,4 12,2 9,8 10,7 10,0 11,7 12,4 14,5 12,5 13,9 Σ 147,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,9
-3,0
2,8
-2,1
3,2
-2,0
5,7
0,4
9,4
3,6
11,7
6,7
13,3
8,3
13,0
7,9
10,1
5,0
6,8
2,2
3,4
-1,3
2,2
-2,8
S
a
d
a
n
t
a		 75,6
71,8
81,8
58,3
43,8
50,0
51,8
61,8
66,5
85,6
72,5
78,7


Lähde: Weather Information for Reykjavik World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 8.7.2009.


[muokkaa] Historia

Kalastajan mökki Reykjavikissa
(Auguste Mayer 1836)

Ensimmäinen pysyvä asutus Islannissa on Landnámabókin eli asutuskirjan mukaan perustettu Reykjavíkin tienoille Ingólfur Arnarsonin toimesta noin vuonna 870. Nimi Reykjavík tarkoittaa savujen lahtea.

Reykjavíkia ei ole mainittu keskiaikaisissa lähteissä muuna kuin säännöllisenä viljelyalueena. Alueen kaupungistuminen alkoi 1700-luvulla. Tanskan kruunu myönsi 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Tätä vuotta on pidetty Reykjavíkin perustamisvuotena. 1800-luvulla Reykjavík oli Islannin ainoana kaupunkina maan itsenäistymisaatteen keskus.

10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. Toisen maailmansodan loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle.

Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 Reykjavíkin kokous Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatšovin kesken.[5]

[muokkaa] Nähtävyyksiä

  • Hallgrímskirkja - Islannin suurin kirkko
  • Blue Lagoon - geoterminen viihdekylpylä lähellä lentokenttää
  • Árbæjarsafn - ulkoilmamuseo
  • Reykjavik 871 - viikinkiaikainen kaivauspaikka

[muokkaa] Väestö

Hallgrímskirkja
Blue Lagoon

Reykjavíkin asukasmäärä on 117 607 (2007). Vuonna 2007 asukkaista miehiä oli 58 680 ja naisia 58 927. Suur-Reykjavíkin alueen asukasmäärä on 195 301 (2007). Suur-Reykjavíkin alueeseen kuuluu Reykjavikin lisäksi kuusi kuntaa, jotka ovat:

[muokkaa] Asukasmäärän kehitys

1801 – 600 1860 – 1 450 1901 – 6 321
1910 – 11 449 1920 – 17 450 1930 – 28 052
1940 – 38 308 1950 – 55 980 1960 – 72 407
1970 – 81 693 1980 – 83 766 1985 – 89 868
1990 – 97 569 1995 – 104 258 2000 – 110 852
2004 – 113 022 2005 – 114 800  

[muokkaa] Liikenne

Sodan aikana britit rakensivat lähinnä kotimaan lentojen käytössä yhä olevan Reykjavíkin lentokentän ja amerikkalaiset Keflavíkin lentokentän 50 kilometrin päähän Reykjavíkista, josta on myöhemmin tullut Islannin kansainvälinen lentokenttä.

Kaupungissa on kaksi satamaa: keskustan vanha satama on lähinnä risteilyalusten ja kalastusalusten kläytössä, kun taas Sundahöfn kaupungin itäpuolella on maan tärkein rahtisatama.[6]

[muokkaa] Muuta

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Reykjavik sunrise sunset Nordic Adventure travel
  2. ↑ Spa City Reykjavik
  3. ↑ Shopping in Reykjavik - Shopping in Iceland Randburg.com
  4. ↑ WMO: Reykjavikin ilmastotilastot Climate Charts.
  5. ↑ reagan-Gorbachev transkripts CNN
  6. ↑ Ports of Reykjavik Faxfloahafnir sf.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Euroopan pääkaupungit
Amsterdam  · Andorra la Vella  · Ateena  · Barcelona  · Belgrad  · Berliini  · Bratislava  · Bern  · Bryssel  · Budapest  · Bukarest  · Chişinău  · Dublin  · Helsinki  · Kiova  · Kööpenhamina  · Lontoo  · Minsk  · Lissabon  · Ljubljana  · Luxemburg  · Monaco2  · Oslo  · Praha  · Pariisi  · Podgorica  · Priština1  · Reykjavík  · Riika  · Rooma  · San Marino  · Sarajevo  · Sofia  · Skopje  · Tallinna  · Tirana  · Tiraspol1  · Tukholma  · Vaduz  · Valletta  · Varsova  · Vatikaanivaltio2  · Vilna  · Wien  · Zagreb

Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara  · Astana  · Baku  · Jerevan  · Moskova  · Nikosia  · Suhumi1  · Tbilisi  · Tskhinvali1

1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu.
2 Valtio on kaupunkivaltio.

Luettelo pääkaupungeista
Islanti Islannin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2008)

1. Reykjavík 119 848
2. Kópavogur 29 957
3. Hafnarfjörður 25 837
4. Akureyri 17 522
5. Reykjanesbær 14 208
6. Garðabær 10 358

7. Mosfellsbær 8 469
8. Árborg 7 928
9. Akranes 6 630
10. Fjarðabyggð 4 736
11. Seltjarnarnes 4 410
12. Vestmannasaaret 4 090

13. Skagafjörður 4 077
14. Ísafjarðarbær 3 968
15. Borgarbyggð 3 747
16. Fljótsdalshérað 3 707
17. Norðurþing 2 998
18. Grindavíkurbær 2 849

19. Álftanes 2 510
20. Hveragerði 2 316
21. Fjallabyggð 2 129
22. Hornafjörður 2 110
23. Ölfus 2 002
24. Dalvík 1 942

25. Rangárþing eystra 1 762
26. Sandgerði 1 750
27. Snæfellsbær 1 717
28. Rangárþing ytra 1 610
29. Garður 1 542
30. Vogar 1 215

Koordinaatit: 64°08′07″N, 21°53′43″W

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Reykjav%C3%ADk
Henkilökohtaiset työkalut