Resiina
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Lähteet vain liikunta-alaluvussa. |
Resiina on rautatiekiskoilla ihmisvoimin kulkeva yleensä moottoroimaton kulkuväline. Resiinassa on yleensä kolme tai neljä pyörää, ja se voi olla joko pumpattava tai poljettava. Resiinasta on myös erilaisia moottoroituja versioita.
Suomen kielen sana resiina (saks. Draisine, engl. draisine, ruots. dressin) on peräisin saksalaisen Karl Christian Ludwig Drais von Sauerbronnin nimestä.
Resiinatyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pumppuresiina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pumppuresiina on raskas nelipyöräinen resiina, jonka siirtäminen kiskoille ja pois kiskoilta vaatii kaksi henkilöä. Pumppuresiinan käyttölaitteistona on ylös–alas liikkuva vipuvarsi, ns. "pumppukahva", joka on kytketty välitystangolla suureen hammasrattaaseen. Hammasratas on kytketty yleensä molempiin akseleihin.
Ennen pumppuresiinat olivat radan kunnossapito-osastojen yleisin kulkuneuvo. Nykyisin pumppuresiinaa ei käytetä, sillä raskaana ja kömpelönä kulkuvälineenä se on hankala siirtää pois kiskoilta junan lähestyessä. Nykyisten nopeiden ja lähes äänettömien junien aikakaudella raskas resiina aiheuttaisi vakavia vaaratilanteita.
Kolmipyöräresiina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmipyöräresiina on kevyt yhden hengen käsiteltävissä oleva kulkuväline. Sen käyttölaitteistona on edestakaisin liikkuva käden- ja jalansijoilla varustettu vipuvarsi, joka on kytketty hammasrattaaseen välitystangolla. Hammasratas on edelleen kytketty vetoakseliin tavallisella polkupyörän kettingillä. Kolmipyöräresiinaa liikutellaan yleensä käsin ja jaloin.
Kolmipyöräresiinan rakenne muodostuu kahdesta suuremmasta pyörästä, jotka ovat kiinni toisen kiskon päälle sijoitettavassa rungossa, sekä kolmannesta A-kehykseen kiinnitetystä rinnakkaisen kiskon päälle asetettavasta pienemmästä pyörästä, joka vakauttaa resiinan kulkua. Kolmipyöräresiinan suuremmissa pyörissä on laipat molemmin puolin, joten vaihteen kohdalla resiina voidaan joutua siirtämään nostamalla.
Nykyaikaiset kolmipyöräresiinat ovat kevyitä ja helposti siirreltäviä, ja niitä käytetään yhä sellaisilla liikennepaikoilla, joilla vaihteita joudutaan kääntämään paikallisesti käsin.
Moporesiina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moporesiina on yleensä kolmipyöräinen resiina. Käytännössä moporesiinat ovat olleet tavallisia moottoripyöriä, joihin on pyörien tilalle sovitettu kolmipyöräresiinan suuret pyörät ja lisätty A-kehys pikkupyörää varten. Moporesiinan voi siirtää tai ajaa pois kiskoilta yhden henkilön voimin.
Moottoriresiina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moottoriresiinalla tarkoitetaan raskaampaa, yleensä nelipyöräistä laitetta, jota ei ole tarkoitus siirtää pois kiskoilta. Moottoriresiinoissa on yleensä ollut myös umpinainen korirakenne. Moottoriresiina liikkuu junaliikenteen seassa noudattaen samoja sääntöjä kuin junaliikenteessä.
Panssariresiina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keski- ja Itä-Euroopassa ja Kaukoidässä käytettiin 1920–50-luvuilla sotilaskäytössä panssaroituja moottoriresiinoita. Niitä valmistettiin muun muassa Neuvostoliitossa, Saksassa, Tšekkoslovakiassa ja Puolassa. Panssariresiina oli joko itsenäinen tai sitten eräänlainen raidelavetti, joka kuljetti pientä panssarivaunua kiskoilla ja sai voimansa sen moottorista. Osa oli panssariautoja, joissa kumipyörät oli korvattu raidepyörillä. Panssariresiinoita käytettiin panssarijunien etu- ja jälkitiedustelijoina, tai itsenäisesti esimerkiksi partisaanien torjumiseksi.
Muut resiinatyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turisti- ja elämysrautatiematkailua varten on rakennettu myös erilaisia ja mitä erikoisimpia resiinatyyppejä. Näistä esimerkkeinä ovat erilaiset usean hengen polkuresiinat sekä penkeillä varustetut "ulkoiluresiinat".
Resiinaliikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Resiinoita on mahdollista käyttää elämysmatkailutyyppiseen liikuntaan lähinnä vain junaliikenteeltä suljetuilla rataosilla.
Suomessa resiinaliikuntaa on mahdollisuus harrastaa Haapamäki–Pori-radan suljetuilla osuuksilla ja Jokioinen–Humppila-radalla. Matkailuyrittäjät ja yhdistykset vuokraavat resiinoita. Myös Jokioisten museorautatie hankki kesäksi 2010 neljä uutta pumppuresiinaa Virosta nimenomaan resiinaretkiä varten.[1][2][3] Nuorisokeskus Marttinen järjestää ohjattuja resiinaretkiä suljetulla rataosuudella Virroilla. Toiminnassa käytetään kolmipyöräresiinoita.[4]
Resiinaralli oli vuonna 1986 alkanut leikkimielinen liikuntakilpailu, jossa joukkueet ajoivat viikon ajan vähäliikenteisillä radoilla eri puolilla Suomea. Yöpymis- ja taukopaikoilla järjestettiin erilaista viihdeohjelmaa.[5] Viimeinen Resiinaralli oli vuonna 2007lähde?.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Satakunnan elämysrautatie ry
- ↑ Pirkanmaan elämystoiminta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jokioisten museorautatie
- ↑ Ohjelmat – Perinteet Nuorisokeskus Marttinen. 3.11.2020. Arkistoitu 5.12.2020. Viitattu 14.12.2020.
- ↑ Martikainen, Unto: Resiinaralli koukutti kansaa 1980-luvulla Viikko Pohjois-Karjala. 15.7.2016. Arkistoitu 27.12.2020. Viitattu 14.12.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Resiina Wikimedia Commonsissa
