Rengasketjut
Rengasketjuja käytetään monenlaisissa ajoneuvoissa pidon lisäämiseen ja varsinaisen renkaan suojaamiseen. Niitä kutsutaan myös nimillä lumiketjut, jääketjut, metsäketjut ja suojaketjut. Pidon lisääminen perustuu ketjun muodon ja materiaalin johdosta syntyvään suurempaan kitkaan ajopintaa vasten kuin pelkällä kumirenkaalla, vaikka se olisi ripakuvioinen kuten maataloustraktoreissa.
Autoissa, traktoreissa ja mönkijöissä ketjujen tarkoitus on yleensä pidon parantaminen jäällä ja lumessa. Metsäkoneissa ja etenkin kaivosteollisuuden raskaissa koneissa myös kumirenkaan suojaus on tärkeää, sillä tarkoituksenmukainenkaan rengas ei kestä määrättömästi pisto- ja viiltovaurioita. Lisäksi ketjut voivat olla joissakin olosuhteissa halvemmat kulutusosana kuin varsinainen kumirengas.[1] Pitoketjun tunnistaa yleensä nastakuviosta, kun taas suojaketju saattaa koostua pelkästään pyöröteräksisistä tai lytistetyistä lenkeistä.
Ketjujen käytössä on huomioitava, että rengaskoko ei ole liian suuri, jolloin ketju ei mahdu joustovaran ääriasennoissa rengaskoteloon, ja saattaisi aiheuttaa ajoneuvon rakenteille vaurioita. Samasta syystä ketjun kireys on oltava riittävä ja kiinnitys tehty huolella. Useimpien ketjujen käyttöohjeissa ilmoitetaan suurin sallittu nopeus, joka on yleensä huomattavasti alle henkilöautojen maantienopeuden[2]. Henkilöautoissa ketjut ovatkin tarkoitettu poikkeuksellisen huonoja olosuhteita varten.
Tarpeettomasti käytettyinä ketjuista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Samoin kuin nastarenkaiden kohdalla, ketjullinen rengas kuluttaa ajopintaa pelkkää kumirengasta enemmän. Joissakin maissa, myös Suomessa, ketjujen käytöstä tieliikenteessä säädetään lailla, jolloin niiden käyttö on olosuhteista riippuen erikseen kiellettyä tai vaadittua[3][4][5].
Suomeen ensimmäiset kitkaketjut tulivat mataloustraktoreihin 1940-luvulla tuontitraktoreiden mukana. 1950-luvulla alkoi ketjujen kotimainen valmistus, jota tuettiin Vakolan tekemällä kehitystyöllä. Nelipyörävetoisten maataloustraktoreiden käyttö on vähentänyt liukuestekejujen käyttöä, mutta metsäajossa niitä vielä tarvitaan.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bauforum24.tv. 2010. Monstermaschinen in Finnland: Komatsu WA1200-3, Hitachi EX3600-6 und EH3500 ACII. Viitattu 16.2.2013. http://www.youtube.com/watch?v=sc3TS7JVaYM(saksaksi)
- ↑ Making the best of snow chains. Tuvnord. Viitattu 16.2.2013. http://www.tuev-nord.de/en/winter-tips/Snow_chains_81472.htm (Arkistoitu – Internet Archive)(englanniksi)
- ↑ Liukuesteiden käyttö auton ja siihen kytketyn hinattavan ajoneuvon renkaissa. Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä. 17§. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Are Snow Chains Legal In The UK? Halfords. Advice Centre. Viitattu 16.2.2013. http://www.halfords.com/webapp/wcs/stores/servlet/ACArticleDisplay?storeId=10001&articleId=807656&categoryId=245375 (Arkistoitu – Internet Archive)(englanniksi)
- ↑ European winter tyre laws. Tyremen. Viitattu 16.2.2013. http://www.halfords.com/webapp/wcs/stores/servlet/ACArticleDisplay?storeId=10001&articleId=807656&categoryId=245375 (Arkistoitu – Internet Archive)(englanniksi)
- ↑ Kumipyörätraktoreihin saatiin talvisin vetokykyä kitkaketjuilla — ensimmäiset liukuesteet tehtiin lattaraudoilla yhdistetyistä telalapuista Koneviesti. 15.9.2022. Viitattu 1.1.2024.