Reino Poutanen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten soutu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Melbourne 1956 perämiehellinen nelonen

Reino Richard Poutanen (s. 21. helmikuuta 1928 Turku) on entinen suomalainen soutaja ja olympiamitalisti.

Poutanen vietti nuoruutensa Turussa, Martin kaupunginosassa. Hänen äitinsä kuoli hänen ollessaan 12-vuotias, ja 14-vuotiaana Poutanen aloitti työnteon Wärtsilän telakalla. Hän harrasti tuolloin yleisurheilua, jossa lupaava kehitys kuitenkin pysähtyi valmentajien puuttuessa. Telakalla syttyi soutuinnostus, johon Poutanen ei aluksi lähtenyt mukaan. Vuonna 1951 hänet saatiin houkuteltua osastojen väliseen soutukilpailuun, ja kun hän siinä menestyi, valittiin hänet tehtaan toiseen kahdeksikkomiehistöön. Joukkueeseen kuuluneiden tehdastyöläisten ja ylioppilaiden välillä esiintyi kuitenkin ristiriitoja, ja loppukesästä miehistö hajosi. Työläiset jatkoivat harjoittelua nelosella.

Monet 1950-luvun urheilijat kilpailivat sekä hiihdossa että soudussa, jotka tukivat toisiaan harjoittelulajeina. Poutanen oli heikko hiihtäjä, mutta hänkin harjoitteli talvisin hiihtämällä – tai omien sanojensa mukaan suksilla juoksemalla –, mikä kasvatti merkittävästi hänen kuntoaan kesän soutukilpailuja varten.

Kansainväliselle huipulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen läpimurron Wärtsilän Soutajien nelonen teki Gentin EM-kisoissa 1955. Reino Poutanen, Kauko Hänninen, Eero Lehtovirta ja Jorma Salonen saavuttivat perämiehettömässä nelosessa pronssia, ja kaksi tuntia myöhemmin joukkue perämies Rolf Tuomisella vahvistettuna saavutti toisen pronssin. Bledin EM-kisoissa 1956 Poutanen ja Hänninen soutivat nelosessa valkeakoskelaisten Veli Lehtelän, Toimi Pitkäsen ja perämies Matti Niemen kanssa, ja vaikka yhteinen harjoittelu oli jäänyt vähiin, saavutti venekunta Suomen kaikkien aikojen ensimmäisen Euroopan mestaruuden.

EM-kultaa voittanut joukkue valittiin Melbournen olympialaisiin, mutta venettä he eivät saaneet mukaansa vaan joutuivat tyytymään paikan päällä hankittuun vanhaan veneeseen. Vene oli kuin vanha kirkkovene muiden joukkueiden sulavalinjaisten vieressä, kuvaili Poutanen suomalaisten saamaa venettä. Keräilyerässä he pudottivat jatkosta Brasilian joukkueen ja saivat kymmenisen minuuttia ennen loppukilpailun alkua näiden veneen lainaksi käyttöönsä. Suomalaiset saavuttivat kilpailussa pronssia hävittyään Italialle 11,5 sekuntia ja kesän aikana selvästi heikommaksi osoittautuneelle Ruotsille 8,5 sekuntia.

Poutanen oli mukana vielä Rooman 1960 olympialaisissa, mutta siellä Suomen nelonen karsiutui loppukilpailusta. Suomen mestaruuksia Poutanen voitti urallaan kymmenen kappaletta vuosina 1955–1960.

Vuonna 1963 Poutanen vaihtoi työpaikkaa Wärtsilästä A-Grönroos Oy:hyn. Laivojen korjaajana hän on viettänyt soutu-uransa jälkeen pitkiä aikoja ulkomailla.

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olympiapronssia Melbournessa 1956 (perämiehellinen nelonen)
  • EM-kultaa Bledissä 1956 (perämiehellinen nelonen)
  • EM-pronssia Gentissä 1955 (perämiehellinen nelonen ja perämiehetön nelonen)
  • SM-kultaa kahdeksikossa 1955, 1957, 1959, 1960
  • SM-kultaa perämiehellisessä nelosessa 1955, 1958, 1959, 1960
  • SM-kultaa perämiehettömässä nelosessa 1955, 1956

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rinne, Pekka (toim.): Kultaa, kunniaa, kyyneleitä, III osa, s. 718–721. Pohjanlahden Kustannus Oy, 1980. ISBN 951-95416-5-9.
  • Rantala, Risto & Siukonen, Markku (toim.): Urheilumme kasvot 4, s. 759. Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.