Redox-indikaattori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Redox-indikaattori on yhdiste, joka muuttaa väriään tietyssä elektrodipotentiaalissa (E0). Indikaattorin väri on erilainen sen hapettuneessa ja pelkistyneessä muodossa. Redox-indikaattoreita käytetään apuna hapetus-pelkistystitrauksessa[1]. Jodometrisessä titrauksessa ja käytettäessä kaliumpermanganaattia titrausliuoksena varsinaista redox-indikaattoria ei tarvita, koska nämä reaktiot ovat itseindikoivia. [2]

Redox-indikaattorit voidaan luokitella kolmeen ryhmään sen mukaan miten indikaattorin väri muuttuu sen hapettuessa ja jälleen pelkistyessä. Niin sanotut palautuvat indikaattorit, kuten ferroiini säilyvät rakenteeltaan identtisinä, kun ne hapettamisen tai pelkistämisen jälkeen alkuperäiseen tilaan palautettuna säilyttävät rakenteensa täysin. Joskus indikaattorin hapettunut tai pelkistynyt muoto on epävakaa ja hajoaa titrauksen aikana. Usein hajoamisessa muodostuneen yhdisteen väri on sama kuin indikaattorin väri sen alkuperäisessä muodossa. Indikaattori on palautumaton, jos se kerran hapetuttuaan tai pelkistyttyään ei voi enää palata alkuperäiseen muotoonsa. [3]

Lähes kaikki indikaattorit luovuttavat protoneja titrauksen aikana. Tämän vuoksi titrauksen loppupiste on riippuvainen pH:sta [2] Redox-indikaattorit luokitellaankin pH-riippuvaisiin ja siitä riippumattomiin.

pH:sta riippumattomia indikaattoreita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indikaattori E0, V Hapettuneen muodon väri Pelkistyneen muodon väri
2,2'-Bipyridiini (Ru-kompleksi) +1,33 V väritön keltainen
Nitrofenantroliini (Fe2+-kompleksi) [2] +1,25 V vaaleansininen punainen
N-fenyyliantraniilihappo[2] +1,08 V punavioletti väritön
1,10-fenantroliini (Fe-kompleksi) +1,06 V [2] sinivihreä punainen
Ferroiini +1,06 V [3] punaoranssi vaaleansininen
N-etoksikrysoidiini +1,00 V punainen keltainen
2,2`-bipyridiini (Fe-kompleksi) +0,95 V [3] vaaleansininen punainen
5,6-dimetyylifenantroliini (Fe-kompleksi) +0,97 V[3] keltavihreä punainen
o-dianisidiini +0,79 V[3] punainen väritön
Natriumdifenyyliamiinisulfonaatti +0,84 V punavioletti väritön
Difenyylibentsidiini +0,76 V violetti väritön
Difenyyliamiini +0.76 V[3] violetti väritön

pH-riippuvaisia indikaattoreita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indikaattori E0, V

pH=0

E0, V

pH=7

Hapettuneen muodon väri Pelkistyneen muodon väri
Natrium-2,6-Dibromifenoli-indofenoli

Natrium-2,6-Dikloorifenoli-indofenoli

+0,64 V +0,22 V sininen väritön
Natrium-o-kresoli-indofenoli +0,62 V +0,19 V sininen väritön
Tioniini +0,56 V +0,06 V violetti väritön
Metyleenisininen +0,53 V[3] +0.01 V sininen väritön
Indigotetrasulfonihappo +0,37 V -0,05 V sininen väritön
Indigotrisulfonihappo +0,33 V -0,08 V sininen väritön
Indigokarmiini +0,29 V -0,13 V sininen väritön
Indigomonosulfonihappo +0,26 V -0,16 V sininen väritön
Fenosafraniini +0,28 V[2] -0,25 V punainen väritön
Safraniini T +0,24 V -0,29 V punavioletti väritön
Neutraalipunainen +0,24 V -0,33 V punainen väritön

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 4. Mitta-analyysi eli volumetria Opetushallitus. Viitattu 26.3.2009.
  2. a b c d e f Frederick William Fifield, David Kealey: Principles and practice of analytical chemistry, s. 202. Wiley-Blackwell, 2000. ISBN 978-0-632-05384-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.3.2009). (englanniksi)
  3. a b c d e f g A. Hulanicki & S. Głab: Redox Indicators. Charasteristics and applications. Pure & Appl. Chem., , 50. vsk, s. 263-498. IUPAC. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.3.2009. (englanniksi)