Rebekka (Raamattu)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Raamatun henkilöä. Muita nimen merkityksiä on sanan Rebekka täsmennyssivulla.
Johannes Takasen Rebekka-patsas, jossa Rebekka on kuvattu ihastelemassa Abrahamin taloudenhoitajalta saamaansa rannerengasta.

Rebekka (hepreaksi ‏רִבְקָה‎, Rivqa) on Raamatussa esiintyvä nainen, Betuelin tytär, patriarkka Iisakin vaimo, Labanin sisar ja patriarkka Jaakobin äiti. Rebekkaa käsitellään Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvuissa 24–27.

Rebekan noutaminen Kaksoisvirtainmaasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Abraham on tullut vanhaksi ja voimattomaksi, hän käskee taloudenhoitajansa lähtemään Mesopotamiaan hakemaan pojalleen Iisakille vaimoa, sen sijaan, että tälle otettaisiin vaimo Abrahamin asuinseudun Kanaanin asukkaiden keskuudesta. Kun taloudenhoitaja matkan päättyessä saapuu illansuussa mesopotamialaiseen kaupunkiin, naiset ja tytöt ovat kaivolla. Taloudenhoitaja rukoilee nyt Jumalaa pyytäen tältä merkkiä: jos hän ensimmäistä tyttöä puhutellessaan ja pyytäessään tältä vettä saa vastaukseksi: "juo, minä juotan kamelisikin", on tämä tyttö Herran Iisakin vaimoksi määräämä. Juuri silloin paikalle saapuu Rebekka, Betuelin tytär, kaunis ja koskematon nuori neitsyt. Tämä vastaa juuri pyydetyllä tavalla ja juottaa taloudenhoitajan kamelit.

Rebekan juotettua taloudenhoitajan kamelit tämä antaa hänelle lahjaksi painavia kultakoruja ja pyytää yösijaa tytön perheen luota. Osoittautuu, että Rebekka on Abrahamin veljen Natuelin pojantytär. Taloudenhoitajan päästyä Rebekan kotiin hän esittää asiansa ja pyytää tätä vaimoksi Iisakille. Tytön perhe toteaa kyseessä olevan jumalallisen johdatuksen, jota vastaan ei voida pyristellä. Heti seuraavana päivänä taloudenhoitaja ja Rebekka lähtevät paluumatkalle. Abrahamin perhekunta löytyy Negevistä, jossa Iisak ottaa välittömästi tytön tavattuaan hänet vaimokseen:[1]

»Iisak vei Rebekan äitinsä Saaran telttaan ja otti hänet vaimokseen. Iisak rakasti häntä ja sai lohdun äitinsä kuoleman tuottamaan suruun.»

Rebekan myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rebekka synnytti Iisakille kaksi poikaa, Eesaun ja Jaakobin. Näistä Eesau oli vanhempi ja isälleen mieluisampi, mutta Rebekalle Jaakob oli rakkaampi. Lisäksi Eesau otti nelissäkymmenissään kaksi vierasmaalaista vaimoa, jotka tuottivat vanhemmille mielipahaa. Jo Rebekan raskauden aikana Jumala kertoo Rebekalle, että tämän pojista polveutuisi kaksi suurta kansaa, joista vanhempi tulisi palvelemaan nuorempaa.

Iisakin tultua vanhaksi ja sokeaksi tämä halusi antaa siunauksen vanhimmalle pojalleen Eesaulle ja käski lähteä metsälle ja valmistaa saaliistaan hänelle herkullisen aterian. Rebekka kuitenkin halusi siunauksen Jaakobille. Hän valmisti Jaakobin teurastamista lampaista Iisakin mieliruokaa ja naamioi Jaakobin mahdollisimman Eesaun kaltaiseksi. Äitinsä kehotuksesta Jaakob meni sitten isänsä luo ja huijasi tältä siunauksen.

Eesaun suututtua asiasta Rebekka pelkäsi tämän tappavan Jaakobin ja kehotti tätä matkustamaan pois. Hän sai myös Iisakin ylipuhuttua antamaan Jaakobille ohjeen matkustaa setänsä Labanin luo hakemaan itselleen vaimoa oman kansansa joukosta Mesopotamiasta. Rebekan myöhempiä vaiheita Raamattu ei kerro.

Hänen mainitaan olleen jo kuollut kun Jaakob palaa isänsä kotiin uusien vaimojensa kanssa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rebekka.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]