Reaktorisukupolvet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ydinreaktorisukupolvet liittyvät ydinvoimaan.

Ensimmäinen, toinen ja kolmas sukupolvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen sukupolven voidaan laskea alkaneen 1970-luvun alussa kevytvesireaktoreiden ja niiden vaatiman polttoaineen väkevöimisteknologian kehittymisen myötä. 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa rakennetut 2. sukupolven kevytvesireaktorit muodostavat ylivoimaisen enemmistön käytössä olevista reaktoreista.

Kolmannen sukupolven reaktorit ovat hyväksyttyjä ja jo käytössä olevia laitoksia, jotka hyödyntävät kehityksen uusinta antia. Suurimmat edistysaskeleet on otettu odotetun käyttöiän kasvattamisessa noin 40:stä 60 vuoteen ja turvallisuudessa, erityisesti vakavien tapaturmien seurausten vähentämisessä.[1]

Neljännen sukupolven reaktorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljännen sukupolven reaktorit ovat tutkimuksen alla. Vaikka niitä ei odoteta saatavan kaupalliseen käyttöön ennen vuotta 2030, niiden tutkimukseen panostetaan, sillä fuusiovoiman ei odoteta olevan hyödynnettävissä ennen vuosisadan puoliväliä. Tekniikaltaan ja toimintaperiaatteiltaan tutkimuksen kohteena on monia eri tyyppejä, mutta yleisesti voidaan sanoa seuraavaa[1]

Erityisiä odotuksia uudelta tekniikalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • uusien polttoaineiden saaminen hyödynnettäviksi (suurempi osa luonnonuraanista, torium)
  • uraanivarantojen riittävyyden parantaminen ja sitä myötä ydinvoiman elinkaaren pidentäminen yleisesti
  • polttoaineen uudelleenkierrätys reaktorissa
  • lopullisen jätteen radioaktiivisuuden, sen puoliintumisajan, lämmöntuoton sekä kokonaismäärän pienentäminen
  • niin sanottujen korkean lämpötilan reaktorien lämmön samanaikainen hyödyntäminen muuhunkin, kuin sähkön tuottoon

Tekniikan asettamia vaatimuksia ja ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelylaitoksien rakentaminen
  • paljon korkeampi säteilytaso monissa polttoainekierron osavaiheissa, joissa myös ihmisiä työskentelemässä

Vuonna 2001 perustettiin valtioiden välinen yhteistoimintaelin Generation IV International Forum (GIF) koordinoimaan seuraavan sukupolven ydintekniikan kehitystä jasenmaissa. Vuonna 2009 jäseninä oli 12 maata ynnä Euroopan atomienergiayhteisö Euratom. [2]

Reaktorityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyötöreaktorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Frequently asked questions The Generation IV International Forum. Viitattu 08.05.2009. (englanniksi)
  2. GIF membership (GIFin jäsenet) Viitattu 08.05.2009. (englanniksi)
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.