Ravensburg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ravensburg
Vaakuna
Vaakuna

Ravensburg

Koordinaatit: 47°47′N, 9°37′E

Valtio Saksa
Osavaltio Baden-Württemberg
Hallintopiiri Tübingen
Piirikunta Ravensburg
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 92,04 km²
Korkeus 450 m m
Väkiluku 49 192 (2 006)
 – Tiheys 534 as./km²

Ravensburg on noin 49 000 asukkaan kaupunki Baden-Württembergin osavaltion kaakkoisosassa Saksassa. Se on samannimisen piirikunnan hallinnollinen keskus. Kaupunki sijaitsee Schussenjoen laaksossa Bodenjärven lähistöllä. Lukuisten keskiaikaisten torniensa ansiosta kaupunkia on kutsuttu ”Schwabenin Nürnbergiksi”. Suurkaupungit München, Stuttgart ja Zürich ovat noin kahden tunnin ajomatkan etäisyydellä. Ulm, Konstanz ja Bregenz ovat alle tunnin ajomatkan päässä. Ravensburgin tunnetuin vuosittainen tapahtuma on Rutenfest.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisin kirjallinen maininta Ravensburgista on vuodelta 1088. Kaupungin perusti Welfien suku. Vuonna 1191 kaupunki siirtyi Hohenstaufenin suvulle. Conradinin kuoltua vuonna 1268 Napolissa Hohenstaufenin suku sammui ja heidän maansa siirtyivät Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan haltuun. Kuten useista muista Schwabenin kaupungeista, myös Ravensburgista tuli keisarillinen kaupunki (Freie Reichsstadt) vuonna 1278. Kaupunkia valvomaan rakennettiin sen korkeimmalle kohdalle 50 metriä korkea Pyhän Mikaelin torni (St.-Michaels-Turm). Kansan suussa jauhonvalkean tornin nimeksi vääntyi pian muotoon ”Mehlsack” (”jauhosäkki”). Nykyisin se on tornin virallinen nimi.

Ravensburg lännestä katsottuna.

Myöhäiskeskiajalla Ravensburg oli tuon ajan johtavan saksalaisen kauppayhdistyksen Große Ravensburger Handelsgesellschaftin pääpaikka. Yhdistys toimi aluksi lähinnä pellava- ja puuvillakaupan parissa. Paperikauppa tuli mukaan, kun Ravensburgiin avattiin eräs ensimmäisistä Alppien pohjoispuolisista paperitehtaista vuonna 1402. Kaupungin alue laajeni talouskasvun myötä 1300-luvulla. 1530-luvulla Die Große Ravensburger Handelsgesellschaft lakkautettiin ja kaupungin taloudellinen kehitys pysähtyi. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana nälkä ja kulkutaudit romahduttivat väkiluvun. Toipuminen kesti kauan ja kaupunkikuva pysyi 1800-luvulle asti lähes ennallaan.

Uskonpuhdistuksen eli reformaation aikana 1500-luvulla julkiset virat jaettiin tasan katolisten ja protestanttien kesken. Jonkin aikaa Ravensburgissa oli sekä katolinen että protestanttinen pormestari. Järjestelmä vakiinnutettiin Westfalenin rauhassa 1648 Ravensburgin lisäksi Augsburgissa, Biberach an der Rißissa ja Dinkelsbühlissä (Paritätische Reichsstädte). Se pysyi voimassa aina 1800-luvulle asti.

Reichsdeputationshauptschluss vuonna 1803 johti keisarillisten kaupunkien yhdistämiseen suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kirkon maaomaisuus valtiollistettiin. Ravenburgista tuli ensin Baijerin erillisalue, eksklaavi Württembergin sisällä. Vuonna 1810 Baijeri ja Württemberg vaihtoivat alueita, jolloin Ravensburgista tuli osa Württembergin kuningaskuntaa. Talouselämä alkoi elpyä. Paperiteollisuuden rinnalle syntyi koneenrakennus- ja tekstiiliteollisuutta. Rautatieyhteyden valmistuminen vuonna 1847 edisti edelleen taloudellista nousua.

Toisen maailmansodan aikana Ravensburgin strateginen merkitys oli vähäinen. Kaupungissa ei ollut merkittävää aseteollisuutta, päinvastoin kuin läheisessä Friedrichshafenissa. Sen sijaan siellä oli Sveitsin Punaisen Ristin suuri tarvikevarasto. Ravensburgin historiallinen keskusta säästyi ilmapommituksilta. Etenkin 1950-luvulla kaupunki laajeni joka suuntaan, lisäksi kaupunkia kasvattivat alueliitokset (nykyiset Eschachin, Schmaleggin ja Taldorfin kaupunginosat). 1980-luvulla Ravensburgin vanha kaupunki entisöitiin ja läpikulkuliikenne kiellettiin.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravensburger AG -yhtymä lienee kaupungin tunnetuin yritys. Erityisesti lautapelejä ja vastaavia tuotteita valmistava Ravensburger Spieleverlag GmbH tytäryhtiöineen on menestynyt kansainvälisesti. Kaupungissa on myös elintarviketeollisuutta, kuten Omiran ja Tekrumin tuotantolaitokset.

Koneenrakennus on alueen merkittävin teollisuudenala. Sitä edustavat esimerkiksi itävaltalaisen VA Techin ja saksalaisen Voith AG:n tytäryhtiöt. Alueella toimivat niin ikään komponenttivalmistaja ThyssenKrupp Drauz Nothelfer GmbH (ThyssenKrupp Automotiven tytäryhtiö), pakkausvalmistaja Autobar Packaging (entinen Zach Verpackungen) ja farmasia-alan yritys Vetter Pharma. Energietechnik GmbH ja Pro Solar Solarstrom GmbH ovat merkittäviä aurinkoenergiajärjestelmien toimittajia.

Die Schwäbische Zeitung -sanomalehdellä on Ravensburgissa paikallistoimitus. Kaupungissa on myös Radio 7:n sekä SWR4 Baden-Württembergin ja alueellisen televisioyhtiön REGIO TV Euro 3:n studiot.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravensburg sijaitsee valtateiden (Bundesstraße) B 30, B 32 ja B 33 risteyksessä noin viisitoista kilometriä pohjoiseen Friedrichshafenista, missä sijaitsee Saksan eteläisin lentoasema Flughafen Friedrichshafen. Lähimmät moottoritiet ovat A 7, A 8 (Ulmissa) ja A 96 (Wangen im Allgäussa). Ravensburgin rautatieasema on linjalla Ulm–Friedrichshafen.

Kuuluisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravensburgissa ovat syntyneet muun muassa kansantaloustieteilijä Klaus Schwab, taitoluistelijat Angelika Buck ja Erich Buck sekä tenori Karl Erb. Herttua Henrik Leijonan arvellaan syntyneen Ravensburgissa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postinumero: 88212–88214
Kuntakoodi: 08 4 36 064