Rautaoksidi
Rautaoksidit ovat raudan ja hapen yhdisteitä. Niitä on useita erilaisia. Ne samoin kuin rautahydroksidit ovat luonnossa yleisiä mineraaleja, ja niistä koostuvat myös rautamalmit.[1] Niitä syntyy myös raudan ruostuessa.[1] Vesi nopeuttaa hapettumista huomattavasti. Rautaoksideja on myös mahdollista valmistaa nopeasti elektrolyysillä.
Paitsi raudan ja teräksen valmistukseen, rautaoksideja käytetään myös pintojen kiillotukseen[1], muurauslaastissa ja väriaineina[1]. Varsinkin väriaineina niitä on käytetty jo hyvin kauan[1]. Keittomaalin värin aikaansaava punamulta sisältää rauta(III)oksidia eli hematiittia. Rautaoksideja ja rautahydroksideja käytetään myös elintarvikkeiden väriaineena E-koodilla E 172.
Rautaoksidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautaoksideja ovat:[1]
- Rauta(II)oksidi eli ferro-oksidi (FeO)
- Rauta(III)oksidi eli ferrioksidi (Fe2O3), jota esiintyy luonnossa hematiittina
- Rauta(II,III)oksidi eli magnetiitti (Fe3O4)
Väriltään rauta(II)oksidi ja magnetiitti ovat mustia, hematiitti punaista.[2]
Rautahydroksidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rauta(II)hydroksidi eli ferrohydroksidi, Fe(OH)2
- Rauta(III)hydroksidi eli ferrihydroksidi, Fe(OH)3
- Hydratoitu rautaoksidi eli götiitti, FeO(OH)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautaoksidi Wikimedia Commonsissa
