Rauma Wood
Osakeyhtiö Rauma Wood Ltd (vuodesta 1938 Rauma Oy) oli pääasiassa Raumalla toiminut vuonna 1915 perustettu metsäteollisuusyritys, josta tuli myöhemmin osa Rauma-Repola-konsernia.
Eurajoella sijaitsevan Vuojoen kartanon omistajan Axel Björkenheimin kuoltua vuonna 1907 hänen perillisensä perustivat Vuojoki Gods Ab -nimisen osakeyhtiön kartanon myynnin helpottamiseksi. Tämä yhtiön ja sen mukana Vuojoen kartanon ostivat vuonna 1911 liikemiehet Nestor Toivonen, K. A. Paloheimo ja H. G. Paloheimo. Ostajat rakensivat vuonna 1912 sahalaitoksen Raumalle Sampaanalan lahden rannalle ja aloittivat laajat hakkuut kartanon 10 000 hehtaarin laajuisissa metsissä. Puun kuljettamista varten rakennettiin vuonna 1912 Vuojoen metsärata, joka oli 23 kilometriä pitkä kapearaiteinen rautatie Eurajoen suulla sijaitsevasta Verkkokarin satamasta koilliseen Nakkilan Punapakkaan[notes 1]. Puu lastattiin Verkkokarin satamassa proomuihin tai niputettiin lautoiksi ja hinattiin yhtiön Rauman sahalle. Vuonna 1915 perustettiin Rauma Wood Ltd -niminen osakeyhtiö, jolle Vuojoki Gods Ab:n sahalaitos siirtyi ja tämä uusi yhtiö alkoi suunnitella sulfiittiselluloosatehtaan rakentamista Raumalle. Tämä tehdas valmistuikin Rauman sahan viereen vuonna 1920. Samalla alueella oli yhtiöllä myös sähkölaitos ja konepaja. Varsinainen Vuojoen kartano myytiin vuonna 1918 helsinkiläisille liikemiehille ja sen entisistä torpista muodostettiin 308 itsenäistä maatilaa.
Vuonna 1921 Rauma Wood Ltd rakensi sahalaitoksen Pohjois-Suomeen Halosenniemeen Haukiputaalle. Tulipalot viivästyttivät kuitenkin hanketta niin, että saha pääsi käyntiin vasta vuonna 1923. Yhtiö käytti hankinta-alueenaan pohjoisessa Iijokivarren alueita ja se omisti vuodesta 1919 alkaen savotoiden tukikohtana käytetyn Taivalkosken Jurmun kylässä sijainneen Koskelan tilan, jolla sijaitsi myös yhtiön alueen piiripäällikön asunto ja konttori. Vuoteen 1925 saakka yhtiö hinasi myös puuta 650 kilometrin merimatkan Haukiputaan Halosenlahdelta Rauman tuotantolaitoksilleen.
Kun Rauma Wood Ltd joutui K. A. Paloheimon taloudellisten ongelmien takia yhtiötä rahoittaneen Kansallis-Osake-Pankin haltuun 1930-luvun alussa, Raahe Osakeyhtiö osti vuonna 1936 yhtiön muista tuotantolaitoksista erillään sijainneen Halosenniemen sahan. Samaan aikaan yhtiö sai kuitenkin hallintaansa vuonna 1873 perustetun Reposaaren Höyrysaha Oy:n, jolla oli sahalaitos Porin Reposaaressa.
Vuonna 1942 Rauma Oy, Raahe Oy (perustettu 1918), Oy Suolahden Tehtaat (perustettu 1918), Reposaaren Höyrysaha Oy ja Pyhäjärven Saha Oy yhdistettiin Rauma-Raahe Oy -nimiseksi yhtiöksi. Tällöin myös Halosenniemen saha palasi yhtiön haltuun ja sahaustoiminta jatkui siellä vuoteen 1950 saakka. Yhtiölle siirtyi myös Raahe Oy:n omistama Haukiputaan Martinniemen saha.
Seuraava fuusio tapahtui vuonna 1952, kun Rauma-Raahe Oy:stä, Lahti Oy:stä ja Repola-Wiipuri Oy:stä muodostettiin Rauma-Repola Oy. Repola-Wiipuri Oy oli vuonna 1943 muodostettu yritys johon oli fuusioitu Wiipurin Saha Oy (perustettu 1889), Repola Oy Pielisensuu, Sulka Oy ja Inkilän Saha Oy. Lahti Oy oli perustettu 1919 nimellä Lahden Saha Oy jatkamaan 1870-luvulla perustetun Lahden höyrysahan toimintaa. Yhtiön nimeksi tuli vuonna 1941 Lahti Oy ja vuonna 1943 se hankki osake-enemmistön Loviisa-Vesijärvi Rautatie Oy:stä.
Rauma-Repola Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy fuusioitiin 31. joulukuuta 1990 Repola Oy -nimiseksi yhtiöksi. Tämä yhtiö ja Kymmene Oy puolestaan fuusioitiin 30. huhtikuuta 1996 UPM-Kymmene Oy -yhtiöksi. Nykyisin entisen Rauma Oy:n Rauman Sampaanalan lahden rannalla sijaitsevien tehdaslaitosten nimenä on UPM-Kymmene Oy:n Rauman tehtaat.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ristiriita: kaffetupa.fi (Arkistoitu – Internet Archive) -sivun mukaan rata kulki Verkkokarista Tokinmaan perälle, lähelle Nakkilan ja Kiukaisten rajaa. Eurajoki.fi -sivun mukaan rata kulki Verkkokarin satamasta Nakkilan Punapakkaan. (lue: Keskustelu:Vuojoen metsärata)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kahiluoto, Jaakko, Rauma-Repolan metsätaival 1870–1990. 1990