Ratša

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ratšan sijainti Georgian kartalla.

Ratša (georg. რაჭა) on historiallinen vuoristoalue Georgian pohjoisosassa. Nykyään alue kuuluu hallinnollisesti Ratša-Letškhumi ja Kvemo Svanetin hallintoalueeseen ja se jakautuu Onin ja Ambrolaurin piirikuntiin. Ratša rajautuu Suureen Kaukasukseen pohjoisessa, Imeretiin etelässä ja Letškhumiin sekä Svanetiaan lännessä. Alueeseen kuului aiemmin myös itsenäiseksi julistautuneen Etelä-Ossetian luoteiskulma.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratša oli antiikin aikana osa Kolkhista ja Iberiaa. Sen pääkaupungin Onin perustajana on perinteen mukaan pidetty kuningas Parnadžomia toisella vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua. Kun Georgian kuningaskunta yhdistyi 1000-luvulla, Ratšasta tuli yksi sen ruhtinaskunnista (saeristavo). Alueen ensimmäiseksi ruhtinaaksi nousi Baghvaši-suvun Rati, jonka nimitti tehtäväänsä kuningas Bagrat III. Ratin ja hänen poikansa Kakhaberin jälkeläiset eli Kakhaberidze-dynastia hallitsi aluetta vuoteen 1278 asti. Silloin kuningas Davit VI lakkautti ruhtinaskunnan käydessään sotaa mongoleita vastaan. 1300-luvun puolivälissä ruhtinaskunta perustettiin uudelleen, ja sitä hallitsi Tšarelidzen suku.

Seuraava dynastia, Tškhetidze-suku, oli vallassa vuosina 1465–1769. Imeretin kuningaskunnan vasalleina he kapinoivat usein kuningasta vastaan. Vuosien 1678–1679 sisällissota oli seurauksiltaan pahin: sodassa Ratšan ruhtinas Šošita II tuki Imeretin prinssi Artšilia, joka oli osmanimyönteisen kuninkaan Bagrat IV:n kilpailija. Kun Artšil kärsi tappion, osmanit hävittivät Ratšaa.

Rostomin (hallitsi 1749–1769) hallinnossa ruhtinaskunnasta tuli lähes itsenäinen Imeretistä. Vuonna 1769 Imeretin kuningas Solomon I onnistui kuitenkin pidättämään Rostomin ja lakkauttamaan ruhtinaskunnan. Vuonna 1784 kuningas Davit elvytti ruhtinaskunnan ja antoi sen poikansa Antonin hallittavaksi. Paikallinen oppositio yritti käyttää osmaneita avukseen saadakseen Ratšan haltuunsa, mutta Davitin voitto Skhavassa 26. tammikuuta 1786 vakiinnutti väliaikaisesti hänen valtansa alueella. Vuonna 1789 Imeretin seuraava kuningas Solomon II kuitenkin lakkautti Ratšan ruhtinaskunnan lopullisesti.

Ratšan eristavit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Šovi sijaitsee Ratšan alueella.
Kakhaberidze-dynastia
  • Rati Baghvaši (varhainen 1000-luku)
  • Kakhaber I (kuoli 1088)
  • Niania (1088–1120)

1120–1175 – ei tiedossa

  • Kakhaber II (1175–1210)

1210–1245 – ei tiedossa

  • Kakhaber III (1245–1278)
Tšarelidze-dynastia
  • Aghbugha (14??–14??)
  • Giorgi I (14??–14??)
  • Tsatsi (14??–14??)
  • Kveli (14??–14??)
  • Giorgi II (14??–14??)
Tškhetidze-dynastia
  • Ioane (1465–1485)
  • Kakhaber IV (1485–1510)
  • Bedian (1510–1534)
  • Šošita I (1534–1565)
  • Papuna I (1651–1661)
  • Šošita II (1661–1684)
  • Papuna II (1684–1696)
  • Šošita III (1696–1731)
  • Gregori (1731–1741)
  • Vakhtang (1741–1749)
  • Rostom (1749–1769)
Bagrationi-dynastia
  • Anton (1784, 1. hallituskausi)
  • Giorgi III (1784–1787)
  • Anton (1787–1789, 2. hallituskausi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]