Hotelli Aulanko
| Scandic Aulanko | |
|---|---|
| Hotelli Aulanko | |
 |
|
| Osoite | Aulangontie 93 |
| Sijainti | Aulanko, Hämeenlinna |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | hotelli |
| Valmistumisvuosi | 1938 |
| Suunnittelija | Märta Blomstedt, Matti Lampén |
| Omistaja | Restel |
 |
|
Hotelli Aulanko, nykyiseltä nimeltään Kylpylähotelli Scandic Aulanko, on Hämeenlinnan Aulangolla Vanajaveden rannalla sijaitseva hotelli. Useaan otteeseen laajennetun kylpylähotellin ensimmäinen osa valmistui vuonna 1938. Alkuperäinen hotellirakennus on yksi aikakautensa merkittävimpiä funktionalistisia rakennuksia Suomessa. Se kuuluu modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö Docomomon laatimaan suomalaisen modernismin merkkiteosten luetteloon. Hotelli Aulanko ja sitä ympäröivä Aulangon puisto ovat myös Museoviraston määritelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.[1] Nykyään hotelli on osa Scandic Hotels -ketjua.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hotelli Aulangon paikalla sijaitsi alun perin Karlbergin kartano, jonka päärakennus paloi tammikuussa vuonna 1928. Hämeenlinnan kaupunki oli kaksi vuotta aikaisemmin ostanut alueen eversti Hugo Standertskjöldiltä ja alkanut kehittää sitä matkailukeskukseksi. Palaneen kartanon tilalle kaupunki rakensi uuden puurakenteisen hotelli-ravintolan, jossa oli 12 majoitushuonetta. Martti Välikankaan suunnittelema rakennus kuitenkin siirrettiin vuonna 1937 pois uuden hotellin tieltä.[2] Tulipaloa edeltävistä rakennuksista on vielä jäljellä arkkitehti Waldemar Aspelinin 1900-luvun vaihteessa piirtämä "Kavaljeri"-niminen vierastalo.[1]
Uuden hotellin rakentaminen sai alkunsa vuonna 1936, kun Suomen Matkailijayhdistys osti Hämeenlinnan kaupungilta noin 60 hehtaarin maa-alueen ja perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko Oy:n. Arkkitehdeiksi valittiin Märta Blomstedt ja Matti Lampén, jotka olivat yhdessä Pauli Blomstedtin kanssa suunnitelleet samana vuonna valmistuneen Hotelli Pohjanhovin Rovaniemelle. Vuonna 1938 valmistunutta Hotelli Aulankoa pidettiin arkkitehtuuriltaan sensaationa, joka keräsi kehuja ulkomaita myöten. Blomstedt ja Lampén suunnittelivat myös hotellin sisustuksen. Vuodepaikkoja Hotelli Aulangossa oli yhteensä 250, ja sen suureen ravintolasaliin mahtui 760 asiakasta. Ravintolaan liittyi lisäksi suuri ulkoterassi. Hotellin vihkiäistilaisuus oli suuri seurapiiritapahtuma, jonne osallistui myös valtionjohtoa: paikalla oli muun muassa marsalkka Mannerheim.[3][2]
Aulangon ravintolatoiminta oli alkuaikoina lähes omavarainen, hotellilla oli esimerkiksi omaa karjaa sekä oma leipomo, lihankäsittelyhuone ja tila, jossa ravintolassa tarjottavia kaloja säilytettiin altaissa. Talvisodan aikana hotelli oli sotasairaalana, jatkosodan aikana se puolestaan toimi Lappiin sijoitettujen saksalaisten upseerien lomanviettopaikkana. Vuoden 1952 Helsingin olympialaisten yhteydessä hotelliin majoitettiin kisoihin osallistuneita urheilijoita.[2] Hotelli Aulanko oli aikoinaan Suomen loistokkaimpia hotelleja, ja se esiintyi myös lukuisissa kotimaisissa elokuvissa. Vuonna 1939 tapahtui ikävä tragedia, kun Rikas tyttö -elokuvan kuvausten päätösjuhlan aikana näyttelijä Sirkka Sari kiipesi hotellin katolle ja kuoli pudottuaan siellä savupiippuun.[4]
Hotellin laajennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäistä kertaa Hotelli Aulankoa laajennettiin vuonna 1963, jolloin valmistui Märta Blomstedtin suunnittelema pieni funkistyylinen laajennus. Vuosina 1970 ja 1973 rakennettiin arkkitehti Aarne Ehojoen piirtämät nykyaikaiset laajennusosat. Hotelli osaksi Rantasipi-ketjua 1978. Vuonna 1990 hotellin yhteyteen valmistui kongeressikeskus talvipuutarhoineen, ja viimeisin laajennus on arkkitehti Marjatta Hara-Pietilän suunnittelema kylpyläosa ja urheilun monitoimihalli, jotka otettiin käyttöön vuonna 2006.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Aulangon puisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Viitattu 14.8.2014.
- ↑ a b c d Rantasipi ennen – ja varsinkin nyt Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko. Viitattu 14.8.2014. [vanhentunut linkki] Arkistoitu versio (27.3.2015)
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. Väitöskirjan verkkoversio
- ↑ Aulanko herättää eloon Suomi-filmien muistot Yle Uutiset. 17.6.2010. Viitattu 14.8.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hotelli Aulanko Wikimedia Commonsissa
- Scandic Aulanko
- Hotelli Aulanko. Märta Blomstedt ja Matti Lampén Arkkitehdit S.A.F.A, Arkkitehti, 01.01.1939, nro 1, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Aulanko sekä talviurheilijain että kesämatkailijain pysähdyspaikaksi!, Kuva, 01.02.1939, nro 3, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot