Rantakukka
| Rantakukka | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Lythrum salicaria L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Rantakukka Wikispeciesissä |
Rantakukka eli pohjanrantakukka (Lythrum salicaria) on komea, punakukkainen kosteikkokasvi, jota tavataan lähes koko Euroopassa. Suomessa laji on yleinen sekä luonnonvaraisena että puutarhoiden koristekasvina.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Monivuotinen rantakukka kasvaa 40–120 cm korkeaksi. Kasvin varsi on pysty, nelisärmäinen ja tavallisesti hienon karvan peitossa. Ruodittomat lehdet ovat varressa vastakkain, säteittäisesti tai kierteisesti. Muodoltaan ne ovat kapeanpuikeita, hertta- tai pyöreätyvisiä ja 4–10 cm pitkiä. Purppuranpunaiset kukkatähkät lähtevät lehtihangoista, ja ne voivat kasvaa jopa 40 cm pitkiksi. Rantakukka kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Siemenet ovat tummia, ja ne leviävät joko veden mukana tai jään pinnalla.[1][2]
Levinneisyys [muokkaa]
Rantakukkaa tavataan kosteilla paikoilla lähes koko Euroopassa. Laji puuttuu Islannista, Skotlannin ylänköalueilta, Keski- ja Pohjois-Norjasta ja -Ruotsista sekä Pohjois-Suomesta ja Venäjän pohjoisosista. Euroopan ulkopuolella lajia tavataan Pohjois-Afrikassa Marokosta Tunisiaan, Turkissa, paikoitellen Kiinassa, Korean niemimaalla sekä koko Japanissa. Pohjois-Amerikkaan laji on levinnyt ihmisen mukana,[3] ja voimakkaan leviämisen takia sitä pidetään yhtenä sadasta haitallisimmasta vieraslajista.[4] Suomessa rantakukkaa tavataan paikoin hyvinkin yleisenä Keski-Lappiin saakka. Runsaimmillaan laji on Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikolla Vaasan korkeudelle saakka.[5]
Elinympäristö [muokkaa]
Rantakukkaa kasvaa monenlaisissa kosteissa paikoissa, kuten järvien, jokien ja meren rantaniityillä ja -kivikoissa, rantakallioiden raoissa, luhdilla, ojissa ja lammikoissa. Toisinaan kasvupaikka saattaa olla vedessä.[1]
Käyttö [muokkaa]
Rantakukkaa kasvatetaan perennana, ja se kasvaa myös kuivemmilla kasvupaikoilla kuin luonnossa.[3] Rantakukka on vanha rohdos- ja hyötykasvi. Versoista keitettyä haudetta on käytetty vatsa- ja suolistotautien, kuten ripulin, hoitoon sekä tyrehdyttämään verenvuotoa ja parantamaan esimerkiksi peräpukamia. Nuoria versoja voi keittää vihannekseksi, ja kukista saadaan punaista väriä leivonnaisiin. Parkkihappopitoisuutensa vuoksi rantakukkaa on myös aikanaan käytetty nahan parkitsemiseen.[2][6]
Lähteet [muokkaa]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1982.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 293.
- ↑ a b Yrttitarha: Rantakukka Viitattu 16.2.2011.
- ↑ a b Den virtuella floran: Fackelblomster (ruots.) Viitattu 16.2.2011.
- ↑ 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 25.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Rantakukan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 16.2.2011.
- ↑ Suomen terveyskasvit 1982, s. 215.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kasviatlas 2010: Rantakukan eli pohjanrantakukan levinneisyys Suomessa
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Rantakukka (Lythrum salicaria)
- Luontoportti: Rantakukka (Lythrum salicaria)
- Nettikasvio: Rantakukka (Lythrum salicaria)
- Puutarha.net: (Pohjan)rantakukka (Lythrum salicaria)
- ITIS: Lythrum salicaria (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Lythrum salicaria (englanniksi)
- Flora of China: Lythrum salicaria (englanniksi)
