Rantahämähäkki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rantahämähäkki
Naaras poikasineen
Naaras poikasineen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hämähäkkieläimet Arachnida
Lahko: Hämähäkit Araneae
Alalahko: Araneomorphae
Yläheimo: Lycosoidea
Heimo: Kiitohämähäkit Pisauridae
Suku: Dolomedes
Laji: fimbriatus
Kaksiosainen nimi
Dolomedes fimbriatus
(Clerck, 1757)
Levinneisyyskartta
Rantahämähäkin levinneisyys.
Rantahämähäkin levinneisyys.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Rantahämähäkki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Rantahämähäkki Commonsissa
Munakoteloa kantava naaras.

Rantahämähäkki (Dolomedes fimbriatus) on kiitohämähäkkien (Pisauridae) heimoon kuuluva Euroopassa ja Aasiassa tavattava hämähäkkilaji. Se kuuluu Suomen suurimpiin hämähäkkilajeihin.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiraat ovat useimpien hämähäkkien tavoin pienempiä kuin naaraat. Naaraan ruumis voi olla jopa 22 mm pitkä, ja raajojen kanssa se yltää jopa 70 mm:n pituuteen asti.[1][2] Rantahämähäkki on helppo tuntea paitsi koostaan, myös kontrastisesta värityksestään. Eläimen selkäpuolella on kaksi leveää vaaleankeltaista tai valkoista juovaa, jotka kulkevat tumman ruumiin sivuilla eturuumiin kärjestä takaruumiin kärkeen. Takaruumiissa on juovien välissä vaaleita pilkkuja, ja vatsapuolella on neljä vaaleaa pituusjuovaa.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantahämähäkkejä tavataan rannoilla ja aukeilla soilla, mutta nuoria yksilöitä myös kuivilla paikoilla jopa puissa ja pensaissa.[3] Hämähäkkejä voi nähdä kulkevan vedessä vesimittarin tavoin pitkin veden pintakalvoa: hämähäkki käyttää hyödykseen veden pintajännitystä, joka antaa sille kyvyn kävellä veden päällä. Tämän lisäksi se voi myös sukeltaa veden alle tarpeen vaatiessa, ja tällöin ilman jäädessä loukkuun sen karvoihin, näyttää hämähäkki hopeiselta.

Rantahämähäkki ei kudo pyyntiverkkoa vaan liikkuu sammalikolla tai kasvillisuuden seassa etsien saalishyönteisiä hyvän näköaistinsa turvin. Usein hämähäkki saalistaa myös veden pintakalvolla pitäen etummaisia raajojaan ojennettuna vedenpinnalle. Näin se havaitsee saaliseläinten tuottamat värähtelyt. Vedessä rantahämähäkki saalistaa hyönteisten lisäksi sammakonpoikasia sekä pieniä kaloja. Ruokailu tapahtuu kasvillisuudessa vedenpinnan yläpuolella.[1][4]

Koiras kosiskelee naarasta heiluttelemalla raajojaan sen edessä. Naaras kantaa munia pallomaisessa munakotelossa vatsapuolellaan ja pitelee siitä kiinni leuoillaan. Munakoteloa kantava naaras pitää yleensä kahta etummaista raajaparia yhdessä. Hieman ennen poikasten kuoriutumista naaras kutoo kasvillisuuden joukkoon seitistä telttamaisen verkon, jonka alle se asettaa munakotelon. Naaras vartioi verkkoa kunnes poikaset ovat hajaantuneet ympäristöön. [1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Michael J. Roberts, "Spiders of Britain and North Europe", Collins 1996, ISBN 978-0-00-219981-0 s. 236–238
  2. http://www.european-arachnology.org/proceedings/14th/181-187_Helsdingen.pdf
  3. a b Francesco Vallardi: Uusi Suuri Eläinkirja: Selkärangattomat. WSOY 1965.
  4. http://srs.britishspiders.org.uk/portal.php/p/Summary/s/Dolomedes+fimbriatus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]