Viivamerkit

Wikipedia
Ohjattu sivulta Ranskalainen viiva
Loikkaa: valikkoon, hakuun

- – ― −


Välimerkit

piste .
pilkku ,
kaksoispiste :
puolipiste ;
kysymysmerkki ?
huutomerkki !
heittomerkki
lainausmerkit ” ”, » », ’ ’
viivamerkit -, , ,
sulkeet ( ), [ ], { }, 〈 〉
kolme pistettä
vinoviiva /
kenoviiva \
välilyönti  

Viivamerkkejä käytetään kielessä ja kirjoituksessa moneen tarkoitukseen. Viivatyyppejä ovat:

  Nimi Käyttötarkoitukset
- yhdysmerkki
  1. tavuviiva
–   ― ajatusviiva
  1. repliikkiviiva
  2. luetelmaviiva eli ns. ranskalainen viiva
  3. ellipsiviiva
miinusmerkki   [1]

Typografiassa viivoja on neljää kokoa: ”-” eli yhdysmerkki, ”–” eli n-ajatusviiva, ”—” eli m-ajatusviiva sekä ”−” eli miinusmerkki. Ajatusviivoista käytetään yleiskielessä nimiä ”lyhyt ajatusviiva” ja ”pitkä ajatusviiva”. Nimet n-ajatusviiva ja m-ajatusviiva johtuvat siitä, että viivat ovat joskus vastanneet vastaavan ison kirjaimen leveyttä. Miinusmerkki on hiukan paksumpi kuin muut viivamerkit.

Viivamerkit suomen kielessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysmerkkiä käytetään yhdysnimissä silloin kun sanan jälkimmäinen yhdysosa alkaa samalla vokaalilla johon edellinen päättyy, ja silloin kun yhdyssanan toinen puolisko on erisnimi tai lyhenne: Maija-Liisa, SM-kilpailu, Tampere-talo. Jos yhdysilmauksen määriteosa on sanaliitto, jätetään yhdysmerkin edelle sanaväli: Tuntematon sotilas -elokuva. Tätä merkintätapaa kutsutaan nimellä välike. Jos määriteosa koostuu useasta osasta mutta ne kirjoitetaan yhteen, ei sanaväliä merkitä: Pohjois-Karjala-projekti. Yhdysmerkillä osoitetaan myös yhdyssanan perus- tai määriteosan toistuminen: posti- ja telelaitos, syntymäaika ja -paikka.

Tavuviiva merkitään rivin loppuun jaettaessa sana tavurajalta. Tavuviivana käytetään yhdysmerkkiä. Jotkin automaattisesti tavuttavat ohjelmat käyttävät omaa merkkiään, jotta automaattinen tavutus voidaan havaita tekstistä ja tarvittaessa poistaa. Tietokonejärjestelmissä automaattinen tavuviiva on Unicode-merkki U+00AD SOFT HYPHEN.

Ajatusviiva merkitään tekstiin, kun ajatus katkeaa – ja siirrytään aivan toiseen aiheeseen. Ajatusviivaa voidaan myös käyttää – sulkeiden tavoin – tekstin irtonaisen kohdan ympärillä (ns. parenteettinen ajatusviiva).

Ajatusviivaa käytetään myös repliikkiviivana ja ranskalaisena viivana eli luetelmaviivana kirjoitettaessa repliikkejä ja listoja.

– Tuletko mukaan? kysyi Matti.
– Hyvä on, Maija vastasi, – vaikka mieluummin jäisin kotiin.
Vaihtoehtoisesti lainausmerkein:
”Tuletko mukaan?” kysyi Matti.
”Hyvä on”, Maija vastasi, ”vaikka mieluummin jäisin kotiin.”

Ajatusviivaa käytetään lyhentämisen merkkinä (–kele!) ja kahta ajatusviivaa osoittamassa, että sitaatista on jätetty jotakin pois: ”Matti osti – – ainoastaan ruokaa.”

Ajatusviivalla erotetaan ääripäät: sivut 10–12, Helsingin–Hämeenlinnan rautatie, Suomi–Venäjä-jääkiekkomaaottelu. Viiva kirjoitetaan ilman välilyöntejä, jos rajailmauksiin ei sisälly sanavälejä (12.4.1985–31.12.1999); muutoin ajatusviivan kummallekin puolelle tulee sanavälit (Helsinki – New York -lento). Negatiivisissa luvuissa voidaan ajatusviivan tilalla käyttää kolmea pistettä: −5…−2 °C. Ajatusviivan tilalla voidaan myös tarvittaessa käyttää yhdysmerkkiä, jonka kummallakin puolella on välilyönti: sivut 10 - 12.

Miinusmerkillä merkitään negatiivista lukua ja vähennyslaskua: −3, 3 − 2 = 1. Tietotekniikassa Unicode sisältää erityisen miinusmerkin – U+2212 MINUS SIGN –, mutta yleensä käytetään n-ajatusviivaa tai sen puuttuessa tavanomaista ASCII-merkkiä U+002D HYPHEN-MINUS.

Uudistetussa SFS 4175 -standardissa ”Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen” suositellaan suomenkielisessä tekstissä käytettäväksi lyhyttä n-ajatusviivaa; aiemmin lyhyt ja pitkä ajatusviiva esitettiin samanarvoisiksi.[2] Myös Euroopan unionin käännöspalvelu suosittelee käytettäväksi yksinomaan n-ajatusviivaa.

Viivamerkit muissa kielissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalaisessa käytännössä ajatusviivana on m-ajatusviiva, johon sanat kirjoitetaan kiinni. Euroopassa ajatusviiva on yleensä lyhyempi ja irrallaan. Ellei pitkää ajatusviivaa ole käytettävissä, Amerikassa käytetään mieluummin kahta yhdysmerkkiä kuin yhdysmerkkiä, jonka ympärillä on sanavälit.

Italiassa tavuviiva voi olla myös perusviivalla (_) tai jopa viimeisen kirjaimen alla.

Viivat tietokoneella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietokoneissa viivat koodataan seuraavasti:

koodi merkki huomautus
0x2D - ASCII:n tavuviiva-miinusmerkki, Unicodessa U+002D
0xAD ­ ISO 8859 -merkistöjen pehmeä tavuviiva, HTML-kielessä tavutusvihje (­, ei näy). Unicodessa U+00AD
U+2013 Unicoden n-ajatusviiva, HTML:ssä –
U+2014 Unicoden m-ajatusviiva, HTML:ssä —
U+2010 Unicoden yhdysmerkki (Hyphen)
U+2011 Unicoden sitova yhdysmerkki (non-breaking hyphen), sama kuin U+2010, mutta sen jälkeen sanan katkaisu ei ole sallittu. HTML:ssä  
U+2012 Unicoden numeroviiva (Figure dash) on samanlevyinen kuin numerot, ja se tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi puhelinnumeroissa. 555‒6578
U+2015 Unicoden ”Horizontal bar” -merkki, tarkoitettu lainatun tekstin erottamiseen englannissa
U+2212 Unicoden miinusmerkki, HTML:ssä −

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]