Rankaiseva psykiatrinen sairaalahoito Neuvostoliitossa
Sivulta puuttuu Rankaiseva psykiatrinen sairaalahoito Neuvostoliitossa oli poliittisesti toisinajattelijoiksi leimattuihin kohdistuvaa sortoa ja mielivaltaa, jossa heitä suljettiin psykiatrisiin hoitolaitoksiin. Neuvostoliitossa kehitettiin toisinajattelijoille diagnoosi hiipivä skitsofrenia. 1960-luvulta vuoteen 1986 raportoitiin poliittisesta vainosta, jossa Itä-Euroopassa käytettiin psykiatriaa toisinajattelijoita vastaan Neuvostoliitossa, Tšekkoslovakiassa, Romaniassa, Unkarissa ja Jugoslaviassa[1]. Ihmisoikeuksia on rikottu käyttämällä psykiatrian keinoja poliittisesti väärästä toiminnasta rankaisemiseksi [2]. Psihuška (suom. pikkusairaala) oli mielisairaalan venäjänkielinen halventava nimitys. Ensimmäinen psihuška oli Kazaniin vuonna 1939 rakennettu vankimielisairaala. Se oli Lavrenti Berijan komentaman NKVD:n alainen laitos.
Neuvostoliiton salainen poliisi alkoi Andrei Vyšinskin johdolla käyttää psykiatriaa poliittisesti toisinajattelijoita vastaan vuonna 1948. Menetelmä vakiintui Stalinin hallinnon viimeisinä vuosina. Rankaiseva psykiatria oli osa Neuvostoliiton Gulag-järjestelmää ja sisäministeriön työleirejä.
Ivan Pavlov oli arvostettu ja tunnettu psykologi, joka oli tehnyt kokeita mm. koirilla Neuvostoliitossa. Pavlovin johdolla pidettiin lokakuussa 1951 kokous, jossa määriteltiin muun muassa neuvostopsykiatrian ideologiset perusteet. Psykiatri Andrei Snežvenski ryhtyi toteuttamaan "diagnosointia" hiipivä skitsofrenia toisinajattelijoille. Vladimir Bukovski lähetti 150-sivuisen dokumentin tietoa toisinajattelijoihin kohdistuvasta psykiatrista länsimaihin vuonna 1971. Vetoomukset psykiatrian väärinkäytön lopettamisesta Maailman psykiatrien liiton kokouksissa johtivat Neuvostoliiton eroamiseen järjestöstä vuonna 1983.
Tunnettuja toisinajattelijoita Neuvostoliitossa[muokkaa]
- Vladimir Bukovski
- Joseph Brodsky
- Pjotr Grigorenko
Lähteet[muokkaa]
- ↑ Medicine betrayed:the participation of doctors in human right abuses Zed Books.1992. sivu 65 , ISBN 1856491048
- ↑ David Semple, Roger Smyth, Jonathan Burns, Oxford handbook of psychiatry 2005 Oxford University Press Oxford ISBN 0198527837 sivu 6 [1]
Aiheesta muualla[muokkaa]
Juha Hyvönen, Suomen psykiatrinen hoitojärjestelmä 1990-luvulla historian jatkumon näkökulmasta, s. 70–75 ISBN 978-951-27-1160-4, myös verkkojulkaisuna (pdf)
