Rakkaus on lumivalkoinen
| Rakkaus on lumivalkoinen Yö | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | Deerhouse Studio, Tampere, heinä–lokakuu 2002 | |
| Julkaistu | 21. helmikuuta 2003[1] | |
| Formaatti | CD | |
| Tuottaja(t) | Mikko Kangasjärvi ja Jari Latomaa | |
| Tyylilaji | suomirock, iskelmä | |
| Kesto | 54.42 | |
| Levy-yhtiö | Poko Rekords | |
| Muut kannet | ||
 Palapelin sisältävän boksin kansi. | ||
| Listasijoitukset | ||
|
Suomen virallinen lista: 1. (9/2003) | ||
| Yön muut julkaisut | ||
| Legenda 2001 |
Rakkaus on lumivalkoinen 2003 |
Yhden yön tarinoita 2003 |
Rakkaus on lumivalkoinen on helmikuussa 2003 ilmestynyt Yön viidestoista studioalbumi. Se on yhtyeen toiseksi myydyin levy ja samalla myös Suomen kaikkien aikojen 22. myydyin kotimainen albumi. Levyltä julkaistiin viisi singleä, joista suurimmaksi hitiksi nousi albumin nimikappale ”Rakkaus on lumivalkoinen”. Siitä on vuosien saatossa tullut ”Joutsenlaulun” ohella Yön tunnetuin laulu, jonka ovat levyttäneet myös lukuisat muut artistit.
Albumilla on mukana uutena jäsenenä rumpali Antti Mäkinen, joka korvasi elokuussa 2002 erotetun Frogleyn. Frogley kuitenkin soittaa vielä kahdella heinäkuussa äänitetyllä kappaleella. Levyllä vierailee myös Movetron-yhtyeen Päivi Lepistö, joka esittää Olli Lindholmin kanssa duettona balladin ”Etkö unta saa?”. Se ehdittiin jo nauhoittaa toisen naislaulajan kanssa, mutta lopputulos ei ollut hyvä, joten myöhemmin uudeksi laulajaksi valikoitui Lepistö. ”Sano että jäät” puolestaan kuullaan Aleksi Mäkelän ohjaamassa elokuvassa Pahat pojat.[2]
Levyn kannen on usean muun Yön albumin tapaan suunnitellut graafikko Kari Lahtinen ja kuvannut valokuvaaja Harri Hinkka.[3] Levy julkaistiin "kopiosuojattuna", tosin modernit ohjelmat osaavat kopioida levyn oikein.[4]
Listamenestys ja myyntiluvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albumi nousi Suomen virallisen listan ykköseksi heti ilmestymisviikollaan ja myi kultaa neljässä päivässä.[5] Yhteensä levylle kertyi maaliskuun 2003 ja huhtikuun 2004 välisenä aikana 57 listaviikkoa ja kärjessä se oli neljän viikon ajan.[6] Albumia on myyty kaikkiaan lähes 138 000 kappaletta eli multiplatinaan oikeuttava määrä. Yön albumeista paremmin on menestynyt vain kaksi vuotta aikaisemmin julkaistu kokoelma Legenda, jota on myyty vajaat 10 000 kappaletta enemmän.[7]
Muut versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulukuussa 2003 levystä julkaistiin juhlapainos, jolla on bonuksena saman vuoden lokakuussa Tampere-talolla äänitetty livealbumi Yhden yön tarinoita.[8] Sen tarkoituksena oli saada albumi nousemaan vuoden myydyimmäksi kotimaiseksi levyksi, mutta tavoite ei kuitenkaan toteutunut. Vuoden 2003 eniten myyty albumi Suomessa oli Pikku G:n debyytti Räjähdysvaara, jota myytiin noin 114 000 kappaletta, kun Yön levyä meni lopulta kaupaksi 90 000.[9]
Vuonna 2007 Rakkaus on lumivalkoinen ilmestyi rajoitettuna 3 000 kappaleen painoksena Poko Rekordsin Rock Legends -sarjassa, jossa tavallisen CD:n lisäksi on mukana Tacticin valmistama palapeli levyn kansikuvasta.[3]
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rakkaus on lumivalkoinen – 5.00 (säv. & san. Jussi Hakulinen)
- Kaksintaistelu – 4.01 (säv. & san. Jussi Hakulinen)
- Voin luopuu mistä vaan – 3.54 (säv. Olli Lindholm, san. Pauli Hanhiniemi)
- Muistoja – 3.35 (säv. Jussi Hakulinen & Aki Peltonen, san. Jussi Hakulinen)
- Lähtevät laivat – 4.13 (säv. & san. Jussi Hakulinen)
- Se kerran kirpaisee – 4.11 (säv. Olli Lindholm, san. Pauli Hanhiniemi)
- Etkö unta saa? – 4.40 (säv. Olli Lindholm, san. Pauli Hanhiniemi)
- Kitarat – 3.38 (säv. & san. Jussi Hakulinen)
- Sano että jäät – 4.32 (säv. Olli Lindholm, san. Pauli Hanhiniemi)
- Jäämeren tuulet – 3.59 (säv. & san. Jussi Hakulinen)
- Karheaa ja kaunista – 4.10 (säv. & san. Rami Alanko)
- Pelkkää helinää – 4.29 (säv. Olli Lindholm, san. Pauli Hanhiniemi)
- Sininen planeetta – 4.20 (säv. & san. Timo Kiiskinen)
Muusikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yö
- Olli Lindholm – laulu
- Daffy Terävä – kitara, mandoliini (12)
- Jukka Lewis – basso, kitara, taustalaulu, laulu (11)
- Antti Mäkinen – rummut (paitsi 2 ja 9)
- Mikko Kangasjärvi – kosketinsoittimet, haitari, taustalaulu
- Vierailijat
- Frogley – rummut, taustalaulu (2,9)
- Jari Latomaa – kitara, kosketinsoittimet, taustalaulu
- Päivi Lepistö – laulu (7)
- Jari Yliaho – taustalaulu (1, 3, 6, 10)
- Marika Äijälä – taustalaulu (13)
- Siri Heinonen-Nevala – viulu (1)
- Heidi Kuula – viulu (1)
- Anu Matilainen – viulu (1, 8, 13)
- Janne Marttila – viulu (1)
- Seppo Suikkanen – viulu (1)
- Vitali Torkkeli – viulu (1)
- Kimmo Tullila – viulu (1)
- Martti Wiklund – viulu (1)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- YÖ: RAKKAUS ON LUMIVALKOINEN Finnmusic.
- RAKKAUS ON LUMIVALKOINEN Likaiset Legendat.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yö: Rakkaus on lumivalkoinen Poko Rekords. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Lindholm, Olli ja Rantanen, Ilpo: Yhden Yön tarina, s. 223–230. WS Bookwell 2007. ISBN 978-951-0-32853-8.
- ↑ a b Palapelit -> 300-palaa (Rock Legends 9/9) (Arkistoitu – Internet Archive) Konstan Kootut. Viitattu 15.5.2015.
- ↑ Luettelo Suomessa myytävistä kopiosuojatuista "CD-levyistä" Electric Frontier Finland. Viitattu 15.5.2015.
- ↑ YÖN RAKKAUS ON LUMIVALKOINEN -ALBUMI MYI KULTAA 25.2.2003. Poko Rekords. Viitattu 15.5.2015.
- ↑ Yö: Rakkaus on lumivalkoinen (Arkistoitu – Internet Archive) Musiikkituottajat. Viitattu 15.5.2015.
- ↑ Yö (Arkistoitu – Internet Archive) Musiikkituottajat. Viitattu 15.5.2015.
- ↑ Rakkaus on lumivalkoinen - Juhlapainos Likaiset Legendat. Viitattu 15.5.2015.
- ↑ Lindholm & Rantanen, s. 277–278.
- ↑ Yö: Rakkaus on lumivalkoinen 15.3.2003. Desibeli.net. Viitattu 15.5.2015.
- ↑ YÖ: Rakkaus on lumivalkoinen 3/2003. Soundi. Viitattu 15.5.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yön kommentit "Rakkaus on lumivalkoinen" levystä Likaiset Legendat.
- Rakkaus on lumivalkoinen discogs.com -sivustolla (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||