Rakennesuunnittelu
Sivulta puuttuu Rakennesuunnittelu on rakennussuunnittelun osa-alue, joka käsittää rakennuksen rakennetekniikan suunnittelun. Suunnittelun päätehtävänä on tuottaa rakennesuunnitelmat, joilla voidaan toteuttaa ja ylläpitää rakennus tai rakenne.[1] Rakennesuunnittelun tehtävät ja vastuut määrittelee sopimuksen mukainen suunnittelutoimeksianto. Se voi käsittää koko rakenteellisen suunnittelun tai vain tietyn osatehtävän.
Rakennetekniikasta ja -suunnitelmista käytetään tunnusta RAK.
Työhön sisältyy uudis- ja korjauskohteiden rakennesuunnittelu, runkojärjestelmien ja -materiaalien valinnat ja lujuustarkastelut, rakenteiden suunnittelu, valmisosien tuotantosuunnitelmien laatiminen, sekä erilaiset rakennusfysikaaliset ja käyttöikään liittyvät selvitykset. Joskus rakennesuunnitteluun sisältyy myös määrälaskentapalveluita.[2]
Sisällysluettelo |
Rakennesuunnitelmat [muokkaa]
Rakennustekniseen suunnitteluun kuuluvat perustus-, runko-, ja rakenneratkaisujen kehittäminen, rakenteiden mitoitus sekä rakennuksen toteutettavuudesta ja rakennusteknisestä toimivuudesta huolehtiminen. Rakennesuunnittelun pohjaksi selvitetään useimmiten erillisenä toimeksiantona perustamisolosuhteet. Rakennesuunnitelmat sisältävät lujuuslaskelmat, joissa osoitetaan kantavien rakenteiden kestävyys, ja piirustukset joissa esitetään rakenteiden mitat. Rakennesuunnitelmissa esitetään myös rakenteiden lämmön-, kosteuden- ja vedeneristykset.
Rakennesuunnittelijat [muokkaa]
Pienissä rakennushankkeissa kaikista rakennusteknisistä suunnittelutehtävistä vastaa yleensä sama asiantuntija. Suurissa ja vaativissa hankkeissa tehtävät voidaan eriyttää. Silloin yksi suunnittelijoista nimetään rakenteiden kokonaisuudesta vastuulliseksi. Alan arvostetuimpia työpaikkoja ovat Vahanen yhtiöt, Finnmap Consulting sekä Ramboll. Alalla on runsaasti 3-25 henkeä työllistäviä yrityksiä. Rakennesuunnittelu alalla pätee yleinen sääntö että isommissa yrityksissä on paremmat edut työntekijöille. Pienet yritykset pyrkii maksamaan työntekijöilleen minimalistista palkkaa, koska suunnittelutarjoukset ovat yleisesti kilpailtu pieniksi. Alalla on ollut yleistä tehdä omia toimistokohtaisia lakeja, esim. ylityökorvauksien maksamista pyritään välttämään erityisesti pienissä yrityksissä. Ylitöitä on yleensä kuitenkin monesti pakko tehdä koska työmäärä saattaa olla liian suuri. Ylityöt voidaan korvata työntekijälle vapaa-aikana jossa yksi työyksikkö vasta yhtä vapaa-aika yksikköä. Rakennesuunnittelijalle ei kerry pekkaspäiviä johtuen 7,5h päivittäisestä työajasta. Vuosilomaa rakennesuunnittelijalle kertyy 30 päivää vuodessa. Kesä on suomessa kiivainta rakentamisen aikaa, joten kesälomat pidetään yleensä syksyllä tai talvella kun töitä on vähemmän.
Rakennesuunnittelijalle on määritetty pätevyysvaatimukset suunnittelutehtävän vaativuuden mukaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2.
Rakennesuunnittelua tekevät rakennusalan insinöörit ja diplomi-insinöörit. Arvostetuin koulutus alalle järjestetään Tampereen teknillisessä yliopistossa. Ammattikorkeakoulun käynyt insinööri päätyy yleensä valmisosien tuotantopiirustuksien piirtäjäksi. Ammattioppilaitoksen käyneitä piirtäjiä pyritään ainakin pienemmissä toimistoissa välttämään, vaan rakennusinsinööri hoitaa samalla kertaa kaikki tehtävät.
Pätevyys ja palkat [muokkaa]
Rakennesuunnittelijan alkupalkka on yleensä noin 1500-1700€/kk(2003-2009), Kokeneet suunnittelijat saattavat saada jopa 2800-3500€/kk. Pätevyyksiä (FISE) on oltava puu, betoni ja terärakenteista erikseen. Pelkällä korkeakoulututkinnolla voit suunnitella ainoastaan pieniä toisarvoisia ja vaatimattomia rakennuksia. Rakennesuunnittelijan palkat ovat pääsääntöisesti huomattavasti pienemmät kuin työmaahenkilöstön ja moni harjoittaakin ammattia syvän kutsumuksen vuoksi. Tämä asia on syytä pitää mielessä ammattia valittaessa. Pätevyyksien puuttuessa nuoren rakennesuunitteljan on käytännössä mahdotonta lähteä kilpailemaan hankkeista, vaan on tyydyttävä työskentelemään vieraalla työnantajalla minimalistisella suunnitelupalkkiolla.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ ”1”, RIL-299-1-2006 Rakennesuunnittelun asiakirjaohje, tekstiosa, s. 9. Hakapaino Oy: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2006. 951-758-456-3.
- ↑ SKOL: Toimialaryhmittely ja -määritelmät Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry. Viitattu 18.6.2007.
