Mitä kuuluu, Marja-Leena?
| ”Mitä kuuluu, Marja-Leena?” Leevi and the Leavings | ||
|---|---|---|
| ||
| Singlen tiedot | ||
| Julkaistu | 1978 | |
| Tuottaja(t) | Pekka Aarnio[1] | |
| Tyylilaji | suomirock | |
| Kesto | 03.42 | |
| Levy-yhtiö | Love Records | |
| Listasijoitukset | ||
|
| ||
| Leevi and the Leavingsin muut singlet | ||
| ”Mitä kuuluu, Marja-Leena?” 1978 |
”Sadan vuoden yksinäisyys” 1978 | |
Mitä kuuluu, Marja-Leena? on Leevi and the Leavingsin ensimmäinen single vuodelta 1978. Kappale on yksi yhtyeen tunnetuimmista. Singlen b-puolella on kappale ”Rakas Annika…”.
Luomistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten ryhmä soitteli Iittalassa harrastemielessä useilla kokoonpanoilla. Rumpali Reijo Inna päätti muilta salaa lähettää kappaleen ”Mitä kuuluu, Marja-Leena?” Love Recordsiin kuunneltavaksi. Yhtye pääsi kesäkuussa 1978 levyttämään Helsinkiin.
Jo tuossa vaiheessa musiikki oli Gösta Sundqvistin tekemää. Singlellä Sundqvist laulaa ja soittaa kitaraa, Risto Paananen bassoa, Jari Malinen koskettimia ja Reijo Inna rumpuja. Sundqvist soittaa kappaleella lisäksi soolokitaraa. Singlen b-puolena on vähemmän tunnettu kappale ”Rakas Annika…”, jonka tulkitsee Reijo Inna. Singlen musiikkia voisi luonnehtia vanhaa tanssi-iskelmää muistuttavaksi popmusiikiksi, kuten yhtyeen muutakin alkuaikojen tuotantoa.
Juha Partasen Cyrano ja hullu koira -kirjassa kerrotaan, että kappaleen muusana olisi toiminut Gösta Sundqvistin rinnakkaisluokalla Etelä-Espoon yhteiskoulussa ollut Marja-Leena-niminen tyttö, johon Sundqvist oli ihastunut. Hän ei kuitenkaan saanut tunteilleen vastakaikua.[3]
Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koska yhtye ei alun perinkään keikkaillut ja vielä tuossa vaiheessa oli hyvinkin anonyymi, singleä arveltiin muun muassa Juice Leskisen tai Hectorin julkaisemaksi puolivitsiksi.[4] Tämän ensimmäisen singlen julkaisi vielä pian konkurssiin mennyt Love Records. Myöhemmin yhtyeen tuotantoa julkaisivat samojen henkilöiden johtamat Johanna, Pyramid Musiikki ja Johanna Kustannus.
Kannessa mainitaan esiintyjänä vain The Leavings, ja ”Leevi-mytologia” luotiin vasta tekoprosessin aikana. Kannelle on jo tuolloin ominaista Göstan laatima mielenkiintoinen levynkansityyli mainoskirjeineen. Levypomo Atte Blom on levyllä ”Leevi L” eli hoitaa puheosuudet.
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pertti Ström nimitti kappaleen ”kuukauden kotimaiseksi a-puoleksi” Soundin 7. numerossa 1978. Hänen mukaansa kappale kuulosti aluksi ”teatterikoululaisten Juice-imitaatiolta” ja myöhemmin ”Hector-imitoinnilta”; ”Jos joku ei tahallaan ole pihistänyt Harman juttuja, niin sitten Heikki on itse kyhäillyt nämä ruokatunnillaan”. Joka tapauksessa hän piti kappaletta mukavana, ”puolinostalgisena poppina”.[5]
Kappale sijoittui 55. sijalle Rumban Suomirockin parhaat biisit -kriitikkoäänestyksessä vuonna 1998.[6]
Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lauluyhtye Jokerit versioi kappaletta vuonna 1978 albumilla Ykköshitit 1.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Partanen, Juha: Cyrano ja hullu koira: Nuoruusvuosia Leevi and the Leavingsin Gösta Sundqvistin kanssa: Muistelma. Espoo: Mediakasvo, 2006. ISBN 952-92-0973-8.
- Luoto, Santtu: Raparperitaivas. Helsinki: Johnny Kniga, 2004. ISBN 951-0-29667-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|---|