Rahkanäivesammal
Wikipedia
| Rahkanäivesammal | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Mylia anomala (Hook.) Gray[1] |
||||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||||
|
Leptoscyphus anomalus |
Rahkanäivesammal (Mylia anomala) on elinvoimainen maksasammallaji.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
Rahkanäivesammal on keskikokoinen (1-4 cm) kellanvihreä tai punertava maksasammal. Sen ehytlaitaiset ja pyöreät lehdet ovat tiheässä. Sen ylälehtien kärkiin syntyy kellertäviä itujyväsiä.[2]
Levinneisyys [muokkaa]
Rahkanäivesammalta tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla taigalla. Se on yleinen koko Suomessa.[3]
Elinympäristö [muokkaa]
Rahkanäivesammal viihtyy vähäravinteisilla soilla elävällä tai kuolleella rahkasammalella.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Stotler & Crandall-Stotler: Liverwort Classification Viitattu 28.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Rikkinen Jouko: Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22221-7.
- ↑ Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo ja Anttila, Susanna: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1290-5.
