Ragtime – toivon ja vihan aika

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ragtime (elokuva))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ragtime – toivon ja vihan aika
Ragtime
Ohjaaja Miloš Forman
Käsikirjoittaja Michael Weller
Perustuu E. L. Doctorowin romaaniin Ragtime
Tuottaja
Säveltäjä Randy Newman
Kuvaaja Miroslav Ondříček
Leikkaaja Anne V. Coates
Tuotantosuunnittelija John Graysmark
Pukusuunnittelija Anna Hill Johnstone
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Paramount Pictures
Levittäjä Paramount Pictures
Netflix
Ensi-ilta
Kesto 155 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti $ 11 099 118
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Ragtime – toivon ja vihan aika on Miloš Formanin vuonna 1981 ohjaama elokuvasovitus E. L. Doctorowin historiallisesta romaanista Ragtime. Se kertoo mustasta jazzpianistista, joka taistelee kunniansa palauttamiseksi 1900-luvun alun rasistisessa New Yorkissa. Elokuva sai vuonna 1981 kahdeksan Oscar-ehdokkuutta. Ragtime oli James Cagneyn viimeinen elokuva. Iäkkään Cagneyn esiintyminen elokuvassa oli auki viimeiseen saakka, sillä hän ei suostunut tekemään mitään sopimusta eikä ohjaaja Forman katsonut voivansa sellaista vanhalta tähdeltä vaatiakaan.[1]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Howard Rollins  Coalhouse Walker Jr.  
 Elizabeth McGovern  Evelyn Nesbit  
 James Olson  perheen isä  
 Mary Steenburgen  perheen äiti  
 Brad Dourif  pikkuveli  
 Debbie Allen  Sarah  
 James Cagney  poliisipäällikkö Rhinelander Waldo  
 Kenneth McMillan  palopäällikkö Conklin  
 Robert Joy  Harry Kendall Thaw  
 Mandy Patinkin  Tateh (”paroni Ashkenazy”)  
 Norman Mailer  Stanford White  
 Moses Gunn  Booker T. Washington  
 Donald O’Connor  tanssinopettaja  
 Pat O’Brien  puolustusasianajaja Delmas  
 Richard Griffiths  Delmasin avustaja  
 Fran Drescher  Mameh (Tatehin vaimo)  
 Michael Jeter  lehtimies  
 Christopher Malcolm  poliisiupseeri  
 Jeff Daniels  konstaapeli O’Donnell  
 Samuel L. Jackson  jengiläinen  
 Frankie Faison  jengiläinen  
 Calvin Levels  jengiläinen  
 Bessie Love  vanha nainen  

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen sanoo elokuvan nostavan Doctorow’n monitasoisesta romaanista esiin vain yhden vahvan juonteen, mutta tyylillä. Hän antaa Ragtimelle kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Forman, Miloš ja Novak, Jan: Otetaan hatkat – Elokuvaohjaajan muistelmat. Suomentanut Jaakkola, Eeva-Liisa. Helsinki: Otava, 1996. ISBN 951-1-13322-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otetaan hatkat, s. 316–326.
  2. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.