Radioamatöörien viestintäpallotoiminta
Radioamatöörien viestintäpallotoiminta on ilmailua jossa viestintälaitteita nostetaan ilmaa kevyemmän kaasun nostaman, vaakatasossa ohjautumattoman eli tuulen mukana kulkevan, miehittämättömän pallon avulla korkealle, yleensä stratosfääriin ja jopa 34 kilometrin korkeuteen. Tiettävästi maailman ensimmäinen radioamatöörien viestintäpallolento (tai ehkä maailman ensimmäinen viestintäpallolento minkäänlaisen tahon tekemänä?)lähde? tapahtui toukokuun 28 päivä 1967 Suomessa, Ilmari-nimisenä koelentona. Se käytti vetypalloa tai heliumpalloa.
Sisällysluettelo |
Tekniikkaa [muokkaa]
Hyötykuormaa on hankala suunnata.
Osan matkasta kuorma saattaa heilua heiluriliikkeellä.
Käyttö [muokkaa]
Näitä lentoja on käytetty testaamaan ainakin viestintälinkkejä, yksisuuntaista tallennetun datan lähetystä ja radiomajakoita.
Vertailu muihin [muokkaa]
Eroaa tietoliikenneaerostaateista eli yhdenlaisista kiintopalloista siten, että ei ole kiinnitetty siimalla tai kaapelilla yhteen paikkaan.
Hyvin harva lentokone lentää tai on lentänyt niin korkealla. Poikkeuksena ainakin U-2, SR-71 ja Helios prototype.
Pula-Ilmari [muokkaa]
Pula-Ilmari oli nimitys, jota käytettiin kokeellisista vapaasti lentävistä tietoliikennevetypalloista. Pula-Ilmarit nostivat radioamatöörien omatekoisia radiolinkkejä 10-25 kilometrin korkeuteen.
Versiot [muokkaa]
- Pula-Ilmari 1
- Lensi 23.10.2004
- Korkeus 10 km
- Pula-Ilmari 2
- Lensi 18.6.2005
- Korkeus yli 18 km
- Pula-Ilmari 3
- Lensi 4.11.2006
- Reitin pituus noin 163 km
- Pula-Ilmari 4
- Lensi 12.7.2008
- Reitin pituus oli noin 132 km,
- Maksimikorkeus noin 18,5 km
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Pula-Ilmari 4
- [1]
- [2] (hae "pula ilmari")
Sivulta puuttuu 