Raamattu ja homoseksuaalisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Kappaleet liian pitkiä ja virkkeet koukeroisia
Sodoman ja Gomorran tuhoutuminen. John Martin, 1852.

Raamatussa on viittauksia tekoihin, joiden katsotaan liittyvän homoseksuaalisuuteen. Kristikunta on perinteisesti tulkinnut Raamatun kirjoitusten tuomitsevan homoseksuaalisuuden kokonaisuudessaan syntinä.[1] Homoseksuaaliset teot katsotaan synniksi erityisesti Vanhan testamentin Mooseksen kirjoissa, sekä apostoli Paavalin kirjeissä.[2][3] Perinteisellä tavalla Raamattua tulkitsevat ajattelevat myös joidenkin vertauskuvien viittaavan homoseksuaalisuuteen. Toisaalta Raamatun tekstejä on tulkittu myös niin, ettei homoseksuaalisuutta pidetä ehdottomasti kristillisen katsomuksen vastaisena.lähde? Eri tulkintatavat ovat jakaneet kristikuntaa. Viime vuosikymmeninä yleinen asenneilmapiirin muutos länsimaissa on lisännyt pyrkimyksiä tulkita Raamattua uudella tavalla homoseksuaalisuden osalta.[3][4]

On erimielisyyksiä siitä, tuomitseeko Raamattu homoseksuaalisuuden kokonaisuudessaan,[5][6] vai käsittelevätkö kirjoitukset pelkästään homoseksuaalisuuteen liittyvää seksuaalista käyttäytymistä vai ainoastaan sellaisia tekoja, jotka ovat syntiä annetussa kulttuuriyhteydessä.[2] Raamatun kirjojen kirjoittamisen aikaan heprean- ja kreikankielissä ei ollut omia sanoja kuvaamaan homo- tai heteroseksuaalisuutta. Sanaa homoseksuaalisuus käytti ensimmäisenä saksalainen psykiatri Karoly Maria Benkert 1800-luvun lopulla.[7] Homoseksuaalisiin tekoihin viittaavat raamatunkohdat ovat usein niukkasanaisia, ja niissä käytetyt alkuperäiset termit toisinaan tulkinnanvaraisia. Onkin väitetty, että täysin varmaa tietoa siitä, millaista homoseksuaalista käyttäytymistä Raamatussa tarkoitetaan, ei ehkä voi saada, sillä jokainen tutkija ymmärtää termejä omasta näkökulmastaan.[1][2][3][4]

Kaiken kaikkiaan Raamatusta löytyy seitsemän kohtaa, jotka suoraan viittaavat homoseksuaalisiin tekoihin . Viittauksia on sekä Uudessa että Vanhassa testamentissa, mutta Jeesuksesta tai hänen opetuksistaan kertovista teksteistä ei löydy selkeää homoseksuaalisten tekojen kieltoa.[2] Jeesus kuitenkin selkeästi vahvistaa Vanhan testamentin lain, jossa määritellään suhtautuminen homoseksuaalisiin tekoihin (Matt.5:17-20). Jotkut tahot ovat sitä mieltä, että jos Jumala olisi hyväksynyt homoseksuaalisuuden, hän olisi ilmoittanut sen, eikä olisi esittänyt sitä tuomitsevassa valossa. Nämä tahot katsovat Raamatun johdonmukaisesti opettavan, että homoseksuaalisuus on kokonaisuudessaan synti.[6][8] Tämä perustuu näkemykseen siitä, että Raamatun kirjoittaneet henkilöt ovat kirjoittaneet sen siten, kuin Jumala on sen heille ilmoittanut. Raamattu siis ilmaisisi Jumalan tahdon muuttumattomana ja pätevänä myös nykyaikaan sovellettuna. Kirjoituksia ei silloin tarvitsisi tulkita raamatullisen kielen tai kulttuurin valossa tai verrattuna muihin Raamatun kirjoituksiin. Tällöin ne voitaisiin lukea, ja niitä voitaisiin soveltaa juuri sellaisina, kuin ne on Raamatussa esitetty.[9][10]

Dosentti Kari Kuula kirjoittaa, ettei Raamatun tekstejä homoseksuaalisista teoista voi jättää huomiotta mutta ei liioin ilman perusteita yleistää koskemaan homoseksuaalisuutta yleensä. Hän katsoo, että raamattuteologia tieteenalana vaatii eksegeettistä ja hermeneuttista otetta. Raamatun kirjoituksista tehdyt johtopäätökset eivät oikein tehtynä kuvasta tutkijan omaa vakaumusta.[1] Jotkut tutkijat katsovat, että Raamattua pitää tulkita historiallisena teoksena. Sellaisena kirja kuvastaa niitä tapoja, normeja ja käsityksiä seksuaalisuudesta, joita Raamatun kirjoittamisen aikoina vallitsi.[4] Raamatusta voi esimerkiksi myös löytää yli 100 orjuuden sallivaa tai aihetta käsittelevää jaetta, ja niillä pyrittiin oikeuttamaan orjuus Jumalan säätämänä järjestelmänä sekä estämään orjuuden kieltävän lain toteutumista Yhdysvalloissa.[4]

Vanha testamentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhassa testamentissa homoseksuaalisuuteen viitataan muutamia kertoja. Kuula (2005) esittää kolme Vanhan testamentin kirjoittamisen aikaan mahdollista homoseksuaalista käyttäytymismuotoa: seksuaalinen, kultillinen sekä häpäisytarkoituksessa tehty homoseksuaalinen teko. Kultillisella homoseksuaalisuudella tarkoitetaan sitä, mitä tiedetään tuon ajan sellaisista kulttuureista, joissa miespuoliset pyhäkköpalvelijat tarjosivat itseään toisille miehille.[1] Useat raamattuteologit ovat sitä mieltä, että Vanhatestamentillisessa kulttuurissa homoseksuaalisen teon vastaanottaminen ja erityisesti homoseksuaalisen raiskauksen (anaaliyhdyntä) kohteeksi joutuminen oli häpeällistä ja nöyryyttävää ja vei mieheltä hänen kunniansa.[1][3]

Ensimmäinen Mooseksen kirja 19:1-11, Tuomarien kirja 19:16-30[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvusta 19 löytyy kertomus siitä, kuinka Jumala hävitti Sodoman ja Gomorran kaupungit asukkaiden syntisyyden tähden. Kertomuksen yhteys homoseksuaalisuuteen perustuu siihen, että Sodoman miehet kokoontuvat Lootin kodin eteen iltana ennen kaupungin tuhoa ja vaativat saada maata Lootin kotiinsa majoittamien kolmen miespuolisen enkelin kanssa.[2][11] Aikaisemmin kirjoituksessa kerrotaan, että Jumala oli päättänyt tuhota Sodoman jo ennen kuin enkelit olivat saapuneet kaupunkiin ja siis ennen kaupungin miesten esittämää vaatimusta (1. Moos. 18:17-33).

Samantapainen kertomus kaupungin miesten hyökkäyksestä kuvataan Tuomarien kirjassa 19:16-30.[11] Molemmissa kertomuksissa on kyse homoseksuaalisen raiskauksen uhkasta. Raamattuteologien keskuudessa vallitsee nykyisin laaja yksimielisyys siitä, että kummassakaan kertomuksessa ei ole kyse homoseksuaalisuudesta sinänsä, vaan pyrkimyksestä opettaa vieraanvaraisuuteen sekä oikeudenmukaisuuteen suhteessa köyhiin ja muukalaisiin. Molemmissa kertomuksissa isäntä suojelee vierastaan häpäisyltä ja epäoikeudenmukaiselta raivolta.[1][2][12] Teema vieraiden suojelusta on todennäköisesti peräisin antiikin ajalta, sillä Kreikan jumalten Zeuksen ja Hermeksen kerrotaan usein esiintyneen ihmisinä saadakseen selville, ketkä heidän kannattajistaan olivat vieraanvaraisia.[13] Vieraanvaraisuus oli Antiikin aikana huomattavasti arvostetumpi ominaisuus kuin nykyisin, ja ajateltiin, että jumalat haluavat ihmisten olevan vieraanvaraisia.[14]

Raamatullisena aikana vieraanvaraisuuden arvostus on todennäköisesti ollut yhtä suuri, antoihan Jeesuskin monet opetuksistaan nimenomaan tarjotun aterian aikana.[15] Molemmissa kertomuksissa isännän vierasta kohtaan osoittama suojelu menee niin pitkälle, että hän on valmis antamaan omat neitseelliset tyttärensä vihaiselle miesjoukolle sen vieraan sijaan, jolle on luvannut suojan kattonsa alta. Molemmissa kertomuksissa isäntä vetoaa väkijoukkoon sanomalla, että miehet/mies ovat hänen vieraitaan (1. Moos. 19:7-8, Tuom. 19:23-24). Aikansa kulttuuriseen yhteyteen tarinan näyttäisi liittävän myös se, että Sodoman asukkaiden toiminta erosi siitä vieraanvaraisuudesta, jota Aabraham osoitti näille kolmelle vieraalle Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa 18:1-8.[11][16] Kuula arvelee, että joukkoraiskauksen taustalla olisi ollut häpäistä kaupunkiin saapuneet miehet, eikä niinkään seksuaalinen halu.[1]

Raamatussa ei ole suoria todisteita siitä, että Sodoman asukkaiden synti olisi ollut homoseksuaalisuus, mutta Juudaksen kirjeen 1:7 sekä Hesekielin kirjan 16:49-50 on joskus katsottu viittaavan homoseksuaalisuuteen yhtenä Sodoman synneistä.[13] Muualla Vanhassa Testamentissa, Toorassa sekä Nevi'imissä, Sodoman kaupungin tuhoa käytetään laajasti esimerkkinä Jumalan voimasta. Näitä viittauksia löytyy seuraavista kirjoista: Viides Mooseksen kirja 29, Jesajan kirja 1, 3 ja 13, Jeremian kirja 49 ja 50, Valitusvirret 4, Aamoksen kirja 4:11 sekä Sefanjan kirja 2:9.[11] Toisaalla puhutaan Sodoman kaupungin synneistä, mutta ei määritellä tarkemmin, mistä synneistä on kyse (5. Moos. 32, Jer. 23:14, Valit. 4). Nimeltä Sodoman synneistä mainitaan Raamatussa sen sijaan aviorikos, valehtelu ja petos (Jer. 23:14), paatuneisuus (Matt. 11:20-23 "etteivät ne olleet tehneet parannusta"[17] ), huoleton elämä (Luuk. 17:28), siveettömyys ja luonnonvastaiset himot (Juud. 1:7, ks. alla) sekä riettaus (1. Piet. 2:7).[11][17] Edellä mainitun riettaus -synnin alkuperäinen hepreankielinen sana aselgeiais on suomenkielisessä Raamatussa käännetty myös sanoiksi irstaus (Mark. 7:22, Ef. 4:19, 1. Piet. 4:3, 2. Piet. 2:18, Room. 13:13) sekä siveettömyys ja hillittömyys (2. Kor. 12:21). Juud. 1:4 käyttää jälleen sanaa riettaus.[11][17] Hesekielin kirja 16:49-50 antaa pisimmän selityksen Sodoman synneistä:

49 Sinun sisaresi Sodoman synti oli julkea itsekkyys. Hän vietti tyttärineen yltäkylläistä ja huoletonta elämää, mutta kurjalle ja köyhälle hän ei avannut kättään. 50 He kävivät yhä julkeammiksi ja ryhtyivät minua uhmaten yhä uusiin iljettävyyksiin, ja silloin minä pyyhkäisin heidät pois, kuten olet nähnyt.[11]<

Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että Hesekielin kirjassa luetellut Sodoman synnit käsittäisivät myös homoseksuaalisuuden.[18][19] Tämä perustuu kirjan englanninkieliseen versioon ja sanaan "abomination" (Ezekiel 16:49-50, New American Standard Bible[20] ), josta suomenkielisessä Raamatussa on käytetty käännöstä "iljettävyys".[11] Tämä yhteys sanan "abomation" ja homoseksuaalisuuden välillä on johdettu siitä, että samaa sanaa on käytetty myös Kolmannessa Mooseksen kirjassa 18:22 sekä 20:13 (ks. alla) englanninkielisen Raamatun KJV-käännöksessä.[21] Sen sijaan NIV- ja NET -käännökset käyttävät Kolmannessa Mooseksen kirjassa sanaa "detestable".[22][23] "Abomination" - termin taustalla ovat alkuperäisessä hepreankielisessä Raamatussa sanat shiqquwts ja sheqets, jotka juontuvat sanasta shâqats taikka sanat תֹּועֵבָה, tōʻēḇā tai to'e'va (substantiivi) tai ta'ev (verbi).[24] Kaikille näille sanoille on johdettu useampia merkityksiä ja niitä käytetään alkuperäisessä Raamatussa monessa yhteydessä. Sanaa "abomination" on myös käytetty kuvaamaan monenlaisia syntejä.[25][26]

Kolmas Mooseksen kirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen Mooseksen kirjan luvuissa 18 ja 20 annetaan käskyt: Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko. (3.Moos. 18:22) sekä Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa. (3. Moos. 20:13) [11]

Näitä jakeita on jo historiallisista ajoista pidetty sekä kristinuskossa että juutalaisuudessa selkeinä, kaikkia homoseksuaalisia tekoja koskevina kieltoina.[27] Teologiselta kannalta merkittävänä on pidetty sitä, että kyse on Jumalan itsensä Moosekselle antamista käskyistä.[1] Nykyisessä kristinuskoa koskevassa teologisessa tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että molemmat em. jakeista liittyvät ns. Mooseksen lakeihin[28], joiden tarkoituksena oli alun perin erottaa Israelin pyhä kansa kaikista pakanakansoista, etenkin egyptiläisistä, joita he olivat paenneet, sekä kanaanilaisista, joiden keskuudessa he nyt asuivat. Tämän vuoksi kristinuskoa ja juutalaisuutta koskevien tutkimushaarojen lähestymistavat Mooseksen kirjoihin ovat nykyisin usein erilaiset.[2][27][29]

Juutalaisuus ja Mooseksen lait[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mooseksen kirjoissa luetellut säännöt liittyvät siihen liittoon, jonka Jumala oli tehnyt Israelin kansan kanssa vapauttaessaan heidät egyptiläisten orjuudesta ja niillä on edelleen keskeinen merkitys juutalaisuudessa, jossa Mooseksen kirjat tunnetaan Toorana. Tämän Vanhan Liiton eli Lakiliiton merkkinä on ympärileikkaus.[30][31][32] Edellä mainitut, homoseksuaalisia tekoja koskevat jakeet ovat osa säännöskokonaisuutta, joka kattaa Kolmannen Mooseksen kirjan jakeet 17-26, ja jotka joissain yhteyksissä tunnetaan puhtaus- ja pyhyyssäädöksinä. Niiden keskeinen sanoma on, että ihmisestä tulee epäpuhdas, jos hän koskettaa jotain epäpuhdasta. Epäpuhtauden lähteitä olivat tyypillisesti ruumiin eritteet, kuollut ruumis, epäpuhtaat eläimet tai väärin valmistettu ruoka.[31] Puhtaussäädösten ja toisista kansoista erottumisen ohella miehen kanssa makaamiskieltoa on selitetty Israelin kansan luomisuskolla. Koska Jumala oli luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi, heidän tuli olla seksuaalisessa kanssakäymisessä vain toistensa kanssa. Toisaalta naisten välisiä homoseksuaalisia tekoja ei kielletä.[1] Kolmas selitysmalli nojaa historiallis-kulttuuriseen selitykseen, josta kirjoitetaan enemmän alla. Nykyisin myös juutalaisuudessa on käyty keskustelua Vanhan testamentin homoseksuaalisia tekoja koskevista kirjoituksista. Perinteinen linja pitäytyy siinä, että homoseksuaalisuus ei kuulu juutalaisuuteen, mutta sen rinnalle on syntynyt uudistusmielinen linja, joka haluaisi muuttaa tätä näkemystä.[33]

Historiallinen näkökulma Mooseksen lakeihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa professori Greg Carey on esittänyt, että raamatullisena aikana kulttuuri oli patriarkaalinen eivätkä avioliitot olleet nykyisen kaltaisia. Hän jatkaa, että kihlattu tai naimisissa oleva nainen oli miehensä omaisuutta, ja aviorikos oli rikos toista miestä, hänen omaisuuttaan, kohtaan. Avioliittoja ei myöskään yleensä solmittu romanttisen rakkauden takia. Oli myös tavallista, että vapaat aikuiset miehet olivat sukupuolisessa kanssakäymisessä niin vaimojensa, prostituoitujen kuin nais- ja miesorjienkin kanssa. Seksuaalinen kanssakäyminen samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa oli lähes aina luonteeltaan alistavaa tai hyväksikäyttävää.[3] Tässä artikkelissa on aiemmin viitattu Kuulaan (2005), joka on maininnut, että homoseksuaalisen teon kohteeksi joutuminen oli miehelle häpeällistä.[1] Jotkut tutkijat ovatkin esittäneet, että kielto maata miehen kanssa, niin kuin naisen kanssa maataan, voisi tarkoittaa sitä, ettei mies saanut alistaa toista miestä siihen asemaan, joka naisella patriarkaalisessa kulttuurissa oli. Vanhan Lain tarkoituksena on esitetty olleen pyrkimys säilyttää israelilaisten miesten yhteisö harmonisena, jotta miehet eivät harrastaisi seksuaalista kanssakäymistä tavoitteenaan osoittaa tai saavuttaa sosiaalista tai poliittista dominanssia.[34]

Kristinusko ja Mooseksen lait[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet teologit ovat olleet yhtä mieltä siitä, että kristinuskon kannalta on keskeistä, että Jeesuksen ristinkuoleman kautta syntyneen ns. Uuden Liiton katsotaan suurelta osin korvanneen ns. Vanhan liiton.[30] Jotkut teologit ajattelevat Uuden liiton jopa kokonaan lopettaneen Vanhan Liiton. Tämä ajatus esiintyy jo toisella vuosisadalla alkaneessa gnostilaisessa markionilaisuudessa. [32] Uusi Liitto poisti esimerkiksi tarpeen uhrata eläimiä, sillä tilalle on asetettu Jeesuksen kertakaikkinen uhri, joka sai aikaan syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen lunastuksen. Myös ympärileikkauksesta luovuttiin, sillä Uudessa Liitossa Jumala on merkinnyt ihmisen kasteella sekä Pyhän Hengen sinetillä uskovan sydämessä.[30]

Puhtaus- ja pyhyyssäännöksistä luopumisen katsotaan niin ikään näytelleen keskeistä roolia kristinuskon erkaantuessa Vanhan testamentin juutalaisilta juuriltaan uusplatonisen Rooman keisarikunnan kirkoksi.[31] Vanhan Lain tehtävä täyttyy sen osoittaessa, että ihminen on syntinen eli epätäydellinen, eikä pelkillä lain teoilla voi saavuttaa iankaikkista elämää vaan tarvittiin Jumalalta tuleva lunastus (Gal. 3:19-24, Room. 3:20). Vanha testamentti oli alkuseurakunnan Raamattu, jossa nähtiin Jumalan lupausten toteutuneen Kristuksessa. Kristittyjen oli siksi hyvä tuntea Vanha testamentti lakeineen, sillä se antaa esikuvan paremmasta (Hebrealaiskirje). Apostoli Paavalille "laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja hyvä" (Room.7:12). Hän opetti Jeesuksen olevan lain loppu (kirjaimellisesti "saapuminen maaliin") niille, jotka uskovat Jeesukseen (Room.10:4). Jeesus ei kumonnut Vanhan testamentin lakia, vaan totesi sen olevan voimassa, kunnes taivas ja maa häviävät (Matt.5:17-20). Vanha testamentti ja Uusi testamentti ovat siis saman luoja Jumalan tahdon ilmauksia ihmiskunnan historian eri vaiheissa. Jeesus tiivisti lain käskyksi rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään (Matt. 22:35-40).[11][17] Kuula (2005) esittää, että kristittyjen keskuudessa on käyty jo ensimmäisinä vuosisatoina kiistoja siitä, mitkä Vanhan testamentin säädökset koskevat kristittyjä.

Puhtaussäädöksistä luovuttiin muuten, mutta makaamiskiellon katsottiin olevan voimassa. Hän lisää, etteivät puhtaussäädökset, Israelin kansan erottuminen muista kansoista tai mieskunnian säilyttäminen toimi kristillisen kannan määrittämisessä teologisina argumentteina. Kuitenkin hän toteaa, että Mooseksen kolmannen kirjan jakeet koskevat homoseksuaalista yhdyntää, eivätkä teologit ole päässeet yksimielisyyteen siitä, voidaanko näitä jakeita laajentaa käsittämään sitä, mitä homoseksuaalisuudella tarkoitetaan nykypäivänä. Hän katsoo, ettei Vanhan testamentin tarkastelu tuo asiaan lisävalaistusta. Luomiskertomuksesta, jota on usein käytetty argumenttina tässä yhteydessä, ei hänen mukaansa voi päätellä kuin sen, että Jumala loi miehen ja naisen, mikä tosiasia ei muutu, vaikka heidän seksuaalinen halunsa suuntautuisikin samaan sukupuoleen.[1]

Uusi testamentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Homoseksuaalisuus Uudessa testamentissa

Uudessa testamentissa on ainakin kolme kirjaa, joissa viitataan homoseksuaalisiin tekoihin. Nämä ovat Kirje roomalaisille 1:26-27, Ensimmäinen kirje korinttilaisille 6:9-10 sekä Ensimmäinen kirje Timoteukselle 1:9-10. Myös Juudaksen kirjeen 1:7 on usein esitetty viittaavan homoseksuaalisuuteen. Sen sijaan yhdessäkään neljästä evankeliumista ei ole mainintoja homoseksuaalisuudesta, kuten ei myöskään Apostolien teoissa, Johanneksen ilmestyksessä tai muissa seitsemässätoista kirjeessä[35][36] Suomenkielisessä Raamatussa ei käytetä sanaa homoseksuaalisuus, mutta sen sijaan Raamatun englanninkielisessä ESV- käännöksessä käytetään lausetta "men who practice homosexuality" (1 Corinthians 6:9-10).[37] Termin taustalla ovat kreikankieliset sanat arsenokoitēs (ἀρσενοκοίτης), malakos (μαλακός), ja porneia (πορνεία)[36][38][39] Vaikkakin nämä kreikankieliset sanat kiistatta viittaavat kahden miehen (ja mahdollisesti myös kahden naisen) väliseen seksuaaliseen kanssakäymiseen, jotkut teologit ovat sitä mieltä, että kokonaisuutena katsoen kirjoitusten tarkoituksena on kieltää ajalle tyypilliset nuoriin poikiin kohdistuvat seksuaaliset teot (pederastia eli poikien rakastaminen) sekä prostituutio ennemminkin kuin homoseksuaalisuus itsessään, mutta toiset teoreetikot puolestaan katsovat tekstien tarkoittavan homoseksuaalisuutta kokonaisuudessaan.[40][41][42]

Paavalin epistolat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirje roomalaisille 1:26-27[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden testamentin roomalaiskirjeen 1:26-27 kuuluu:

26 Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, 27 ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan. [17]

Tätä roomalaiskirjeen kohtaa on joskus kutsuttu tärkeimmäksi raamatulliseksi homoseksuaalisuuteen kantaa ottavaksi kirjoitukseksi.[43] Se on myös ainoa kohta Raamatussa, jonka on katsottu viittaavaan naisten väliseen homoseksuaalisuuteen. Tämä kirjoitus on teologien keskuudessa nykyisin hyvin kiistelty sekä nykyaikaan soveltuvuutensa puolesta, että alkuperäisen tarkoituksensakin vuoksi,[44] vaikka Laitinen (2006) toteaa sen olleen tulkintansa suhteen ongelmaton aina 50-70 -luvuille saakka.[45]

Nykyisin osa tutkijoista tulkitsee yhä kirjoituksen tuomitsevan kaikenlaisen homoseksuaalisuuden, kun taas liberaalimmat eivät näe sen tuomitsevan homoseksuaalisuutta sen nykyisessä merkityksessä lainkaan.[46][47] Kuula (2005) on sanonut Paavalin kirjeiden todistavan kristittyjen kiistoista suhteessa juutalaisten tapojen noudattamiseen.[1]

Laitinen (2006) on tarkastellut Paavalin kirjeiden suhdetta homoseksuaalisuuteen. Hän käsittelee kolmea erilaista selitysteoriaa kirjeiden merkityksestä, joista ensimmäinen koskee selitysmallia, jonka mukaan kirjoitusten tarkoituksena on tuomita seksuaalisen suuntauksen vaihtaminen toiseksi, ei niinkään synnynnäistä homoseksuaalisuutta. Tämän teorian hän sanoo olevan jo suurilta osin hylätyn teologien keskuudessa ja toteaa itse sen olevan kestämätön. Toinen teoria koskee tulkintamallia, jossa Paavalin kirjoitusten on katsottu viittaavan alaikäisiin seksikumppaneihin. Myös tämän teorin hän hylkää mm. sillä perusteella, että historia tuntee myös aikuisten miesten välisiä homoseksuaalisia suhteita ja Paavali mainitsee myös naisten väliset homoseksuaaliset suhteet. Hän mainitsee myös lähestymistavan, jonka mukaan kristitty voisi elää homoseksuaalisuudessa, koska pelastus saadaan uskosta Kristukseen. Kuitenkin hän katsoo, ettei syntien anteeksi antaminen ole lupa synnin tekemiseen.[45]

Toiset tutkijat ovat huomauttaneet, että tekstissä ei varsinaisesti viitata suoraan homoseksuaalisuuteen syntinä, vaan ennemminkin synnin palkkana: Jumala on jättänyt ihmiset kirjoituksessa mainittuun tilaan jonkin suuremman synnin takia.[17] Jotkut tutkijat ovat pitäneet mahdollisena, että kirjoitus liittyy siihen, mitä apostoli Paavali on aiemmin kirjoittanut pakanallisten jumalien palvelusta, johon liittyi temppeleissä harjoitettua prostituutiota kastroitujen Cybelen pappien kanssa (1. Kun. 15:12, 2. Kun. 23:7).[48] Tähän viittaisi myös se, että kirjeessä ennen mainittua kohtaa syytetään ihmisiä siitä, etteivät he ole kunnioittaneet Jumalaa, vaan vaihtaneet hänet katoavaisten kuviin, palvoneet ja kunnioittaneet luotua, eivätkä Luojaa (Room. 1:18-25). Laitinen (2006) tulkitsee, että rangaistuksena Jumalan hylkäämisestä ihminen on hylätty tahtonsa mukaisesti mielihalujensa valtaan, jossa hän häpäisee saastaisilla teoilla oman ruumiinsa ts. Jumala on sallinut ihmisten häpeällisten himojen kontrolloida heidän elämäänsä.[45]

Muut Paavalin kirjeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavalin ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille 6:9-10 kirjoitetaan:

9 Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, 10 eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät. [17]

Siinä, missä suomenkielinen Raamattu käyttää termiä "miesten kanssa makaavat miehet", alkuperäiset kreikankieliset termit ovat arsenokoitēs (ἀρσενοκοῖται, ), malakos (μαλακός) ja porneia (πορνεία). Varsinkin termi arsenokoitēs on ollut jo vuosisatojen ajan vaikea raamatuntutkijoille.[40] Kreikankielinen ἄῤῥην / ἄρσην [arrhēn / arsēn] tarkoittaa miestä, ja sana κοίτην [koitēn] sänkyä seksuaalisuuteen viittaavana. Termi oli kuitenkin tuntematon kreikan kielessä ennen Paavalia, eikä sitä käytetä Raamatussakaan kuin kaksi kertaa,[40][49] toisen kerran ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle 1:10, jonka 9-10 jakeiden suomenkielinen käännös kuuluu:

9 Eihän lakia ole säädetty kunnon ihmisten takia, vaan lain ja järjestyksen rikkojien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien ja pyhänhäpäisijöiden, isän- ja äidinmurhaajien, tappajien, 10 siveettömien, miesten kanssa makaavien miesten, ihmisten sieppaajien, valehtelijoiden, valapattojen ja ylipäänsä kaikkien sellaisten takia, jotka toimivat vastoin tervettä oppia. [17]

Suomenkielisessä Raamatussa käytetään myös tässä kohdassa termiä "miesten kanssa makaavat miehet". On mahdollista, että termi arsenokoitēs on joko juutalainen käännös kreikan kielestä, tai jopa Paavalin itsensä keksimä. Myöhemmässä kristillisessä kirjallisuudessa termiä käyttää Pyhä Johannes Paastoaja 600-luvulla käsitellessään seksuaalisia syntejä. Hän käyttää sanaa arsenokoitia, joka voi tarkoittaa passiivista vastaanottamista tai aktiivista tekoa, ja toteaa, että "monet miehet harjoittavat arsenokoitia- syntiä jopa vaimojensa kanssa". Tässä yhteydessä termi siis ei ilmeisesti tarkoita miesten välistä seksuaalista kanssakäymistä vaan luultavimmin anaaliyhdyntää yleisesti.[50] Laitinen (2005) suomentaa termin tarkoitukseksi "miesmakaajat".[45]

Joidenkin teologien mielestä termi siis tarkoittaa homoseksuaalisuutta itsessään, mutta toiset tulkitsevat sen tarkoittavan nuoriin poikiin tai prostituoituihin kohdistuvia homoseksuaalisia tekoja. On myös esitetty, että termi sisältäisi myös naisten väliset homoseksuaaliset teot.[40][49]

Termi malakos juontanee juurensa sanoista "pehmeä" tai "ylellinen", ja myös sen suhteen kiistellään siitä, viittaako se yleisesti homoseksuaalisuuteen vai prostituoituihin taikka alaikäisiin kohdistuviin homoseksuaalisiin tekoihin.[49] Termi porneia on tunnettu myös islamissa. Kristinuskossa se on tavallisimmin käännetty tarkoittamaan haureutta tai huoruutta, nykyisin yleensä moraalittomuutta, mutta senkin merkityksestä kiistellään.[51]

Alkuperäiset termit ovat siis edelleen teologien kesken kiisteltyjä, vaikka suomenkielisen Raamatun perusteella tekstit näyttäisivätkin tuomitsevan homoseksuaalisuuden kokonaisuudessaan.[17][35]

Juudaksen kirje 1:7[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juudaksen kirjeessä 1:7 kirjoitetaan:

Niin kävi myös Sodoman ja Gomorran ja muiden sen seudun kaupunkien, jotka samalla tavoin antautuivat siveettömyyden ja luonnonvastaisten himojen valtaan: niiden saama rangaistus on varoittava esimerkki, joka muistuttaa ikuisesta tulesta. [17]

Tässäkin raamatunkohdassa alkuperäisen termin merkityksestä on kiistelty.[52] Siinä missä suomenkielinen Raamattu käyttää termiä "luonnonvastaiset himot",[17] käyttää englanninkielinen Raamatun KJV - käännös termiä "going after strange flesh".[53] Alkuperäiset kreikankieliset sanat, jotka on siis käännetty suomeksi "luonnonvastaiset himot" ja englanniksi "strange flesh", ovat sarkos heteras. Heteras tarkoittaa yleensä "toista", kun taas sanan sarkos merkitys kääntyy englanniksi sanaksi "flesh", joka voi viitata fyysiseen ruumiiseen tai ihmisluontoon.[52] Kuitenkin jotkut Raamatun tutkijat pitävät viittausta vieraaseen lihaan nimenomaan seksuaalisena haluna enkeleitä kohtaan[54], mutta tämäkin termi on debatin alainen.[55] Sodoman ja Gomorran kertomusta on käsitelty aiemmin tässä artikkelissa.

Muita seksuaalisuuteen viittaavia raamatunkohtia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapernaumin sadanpäällikkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä Matteuksen evankeliumissa 8:5-13 että Luukkaan evankeliumissa 7:1-10 kerrotaan tarina siitä, kuinka Jeesus pelasti Kapernaumin sadanpäällikön palvelijan. Luukkaan evankeliumin 7:2 kuuluu:

Erään sadanpäällikön palvelija oli kuolemansairaana. Sadanpäällikkö piti palvelijaa suuressa arvossa. [17]

Tässä Luukkaan evankeliumin kohdassa termi, joka on käännetty suomeksi sanaksi "palvelija" on kreikankielinen doulos. Muissa yhteyksistä sairaasta henkilöstä käytetään sanaa pais, joka voidaan kääntää monella tavalla.[56][57] Siitä on käytetty suomenkielisessä Raamatussa käytetty käännöstä "poika" (Matt. 2:16, Luuk. 2:43, englanninkielisessä versioissa käytetään näissä sanaa "child", Joh. 4:51), "tyttö" (Luuk. 8:51-54) sekä "palvelija" (Luuk. 15:26, Apt. 4:25, Apt. 3:13, Apt. 3.26, Apt. 4:27, Apt. 4:30, huomionarvoista on, että englanninkielisessä käännöksessä neljässä viimeiseksi mainitussa kohdassa ei voida päätellä, tarkoitetaanko poikaa vai palvelijaa). Kuitenkin sanaa pais on kreikan kielessä käytetty kuvaamaan myös "poikaa" seksuaalisessa merkityksessä (engl. "boy"), siis miespuolista rakastajaa. Sen tähden on esitetty, että Jeesus parantaessaan Kapernaumin sadanpäällikön "palvelijan" hyväksyi, taikka ei ainakaan tuominnut homoseksuaalisuutta.[3][56] Kuitenkin toiset teologit ovat kiistäneet tällaisen väitteen ja pitäytyvät tulkinnassa, jonka mukaan kyseessä oli tavanomainen palvelija.[57] Toisaalta termi, joka suomenkielisessä Raamatussa on käännetty "suuressa arvossa" on kreikaksi entimos (ἔντιμος) ja viittaa yksinomaan arvostukseen ilman viitteitä seksuaalisuudesta.[58]

Eunukit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matteuksen evankeliumissa 19:12 Jeesus puhuu avioliitosta ja sanoo suomenkielisen Raamatun mukaan:

On sellaisia, jotka äitinsä kohdusta saakka ovat avioliittoon kelpaamattomia, on toisia, joista ihmiset ovat tehneet sellaisia, ja on niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon. [17]

Tämä kohta Jeesuksen puheissa viittaa alun alkaen eunukkeihin. Ainakin useimmat englanninkieliset raamatunkäännökset käyttävätkin edelleen termiä eunukki.[59] Näistä versioista voi päätellä Jeesuksen tarkoittaneen, että on olemassa miehiä, jotka ovat syntyneet eunukkeina, sekä niitä, jotka ihminen on tehnyt sellaisiksi (tämän uskotaan viittaavan kastroituihin orjiin, joita Raamatun kirjoittamisen aikaan käytettiin naispuolisten henkilöiden palvelijoina) sekä niitä, jotka ovat päättäneet elää naimattomuudessa palvellakseen Jumalaa. Siitä, mitä tarkoittavat ne miehet, jotka syntymästään saakka ovat eunukkeja, on jälleen käyty paljon keskustelua. Osa tieteilijöistä on sitä mieltä, että tällä tarkoitettaisiin syntymästään homoseksuaaleja.[60] Toisten mukaan kyse on ennemminkin syntyään fyysiseltä tai psyykkiseltä kehitykseltään poikkeavista miehistä.[60] Myös Martti Luther tunnustaa nämä kolme ryhmää miehiä, joiden ei tarvitse avioitua naisen kanssa, mutta ei tarkenna määritelmiä. Muilla miehillä hän sen sijaan ei näe muuta mahdollisuutta kuin avioliiton, vieläpä siinä tarkoituksessa, josta Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa puhutaan: lisääntykää ja täyttäkää maa.[61]

Muita raamatunkohtia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen Samuelin kirjan 1:26 kuuluu:

Raskas on suruni sinun tähtesi, veljeni Jonatan. Sinä olit minulle rakas. Minulle oli sinun ystävyytesi naisen rakkautta ihanampi. [11]

Osa Raamatun tulkitsijoista on ajatellut tämän Daavidin ja Joonatanin suhteen olleen luonteeltaan homoseksuaalinen, mutta perinteisempi linja tulkitsee kyseessä olleen ennemminkin syvä ystävyys.[62] Samanlaisia teorioita homoseksuaalisesta suhteesta on esitetty sekä puolesta että vastaan niin Vanhan Testamentin Ruutin kirjassa kuvatusta Ruutin ja Noomin suhteesta[63], kuin myös viittauksesta Danielin kirjan kohdassa 1:9, jossa Danielin kerrotaan päässeen ylieunukin suosioon.[64]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Kuula, Kari: Raamattu ja homoseksuaalisuus: Eksegeettinen ja raamattuteologinen selvitys Raamatun viittauksista homoseksuaaliseen käyttäytymiseen. asiakas.kotisivukone.com. 2005. Viitattu 3.4.2013.
  2. ↑ a b c d e f g Lose, David: What Does the Bible Really Say About Homosexuality? 10.10.2011. Huffington Post. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f Carey, Greg: Christians Who Are Against LGBT Misuse The Bible 11.8.2012. Huffington Post. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Hamilton, Adam: On homosexuality, many Christians get the Bible wrong 02/13/2013. The Washington Post. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Paavola, Petri: Mitä Raamattu opettaa homoseksuaalisuudesta kotipetripaavola.com. Viitattu 3.4.2013.
  6. ↑ a b Bohlin, Sue: Homosexuality: Questions and Answers bible.org. Viitattu 3.4.2013. (englanniksi)
  7. ↑ Pickett, Brent: Homosexuality The Stanford Encyclopedia of Philosophy (Spring 2011 Edition). Edward N. Zalta (ed.). Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  8. ↑ Mitä Raamattu sanoo homoseksuaalisuudesta? Onko homoseksuaalisuus syntiä? gotquestions.org. Viitattu 4.4.2013.
  9. ↑ What Diverse Christian interpretations of the Bible about homosexuality religioustolerance.org. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 3.4.2013. (englanniksi)
  10. ↑ Slick, Matt: What does the Bible say about homosexuality? carm.org. Arkistoitu 25.9.2020. Viitattu 4.4.2013. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d e f g h i j k Vanha Testamentti, vuoden 1992 käännös evl.fi. Arkistoitu 7.7.2013. Viitattu 28.3.2013.
  12. ↑ Carey, Greg: What Does The Bible Actually Say About Gay Marriage? 06/29/2011. Huffington Post. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  13. ↑ a b Carden, Michael: Sodomy: The History Of A Christian Biblical Myth 2004. Equinox Publishing Ltd.. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  14. ↑ http://www1.union.edu/wareht/gkcultur/guide/8/web1.html .union.edu. Arkistoitu 14.5.2013. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  15. ↑ Cook, Emily J.: Hospitality Is Biblical - and It's Not Optional catholicculture.org. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  16. ↑ Gier, Nick: The Real Meaning of Sodomy home.roadrunner.com. Arkistoitu 5.3.2013. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  17. ↑ a b c d e f g h i j k l m Uusi Testamentti, vuoden 1992 käännös evl.fi. Arkistoitu 16.9.2013. Viitattu 28.3.2013.
  18. ↑ Gagnon, Robert A.: The Bible and Homosexual Practice: Texts and Hermeneutics 2010. Abingdon Press. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  19. ↑ Hollinger, Dennis P.: The Meaning of Sex: Christian Ethics and the Moral Life 2009. Baker Academic. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  20. ↑ http://www.biblegateway.com/passage/?search=Ezekiel+16%3A49-50&version=NASB biblegateway.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  21. ↑ http://www.biblegateway.com/passage/?search=Leviticus%2018:22&version=NKJV biblegateway.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  22. ↑ http://www.biblegateway.com/passage/?search=Leviticus%2018:22&version=NIV biblegateway.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  23. ↑ http://www.biblegateway.com/passage/?search=Leviticus%2018:22&version=NET biblegateway.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  24. ↑ http://womanofabomination.blogspot.fi/2012/02/abomination-bible.html womanofabomination.blogspot.fi. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  25. ↑ http://www.openbible.info/topics/abomination openbible.info. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  26. ↑ Michaelson, Jay: Does Bible Really Call Homosexuality an "Abomination"? religiondispatches.org. 2010. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  27. ↑ a b Jeffrey S Siker: Homosexuality And Religion: An Encyclopedia books.google.com. 2007. Viitattu 3.4.2013. (englanniksi)
  28. ↑ http://www.saunalahti.fi/vpekki/raamattu/laki.htm saunalahti.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 28.3.2013.
  29. ↑ Wilson, Andrew (ed.): Judaism and Christianity northampton.edu. 1991. Viitattu 4.4.2013. (englanniksi)
  30. ↑ a b c http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jumalan_liitot 13 koti.phnet.fi. Arkistoitu 23.5.2006. Viitattu 28.3.2013.
  31. ↑ a b c http://www.helsinki.fi/teol/pro/_merenlah/oppimateriaalit/text/suomi/judaism.htm helsinki.fi. Viitattu 28.3.2013.
  32. ↑ a b http://www.uskon.fi/html/lakiliitto.html uskon.fi. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 28.3.2013.
  33. ↑ Katz, Lisa: Judaism and Homosexuality: Traditional Judaism on Homosexuality judaism.about.com. Viitattu 4.4.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  34. ↑ http://mccchurch.org/?wpfb_dl=1 mccchurch.org. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  35. ↑ a b http://www.religioustolerance.org/hom_bibc1.htm religioustolerance.org. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  36. ↑ a b http://www.ewtn.com/library/humanity/homo4.htm ewtn.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  37. ↑ http://www.biblegateway.com/passage/?search=1+Corinthians+6%3A9-10&version=ESV biblegateway.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  38. ↑ Berlinerblau, Jacques: The secular Bible: why nonbelievers must take religion seriously 2005. Cambridge University Press. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  39. ↑ Berlinerblau, Jacques: Dirt, Greed, & Sex: Sexual Ethics in the New Testament and Their Implications for Today 2007. Alban Books Limited. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  40. ↑ a b c d De Young, James B.: The Source and NT Meaning of Αρσενοκοιται, with Implications for Christian Ethics and Ministry 1992. Galaxie Software Electronic Publishing. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  41. ↑ Malick, David E.: The Condemnation of Homosexuality in 1 Corinthians 6:9 1993. Bibliotheca Sacra 150: 600 (1993): 479-492.. Arkistoitu 13.10.2020. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  42. ↑ Smith, Calvin: Homosexuality Revisited in Light of the Current Climate 20063. Conference paper presented to the Tyndale Fellowship (Triennial Conference, 3-6 July 2006, Regents Park Conference Centre, Nantwich, England) on 5 July 2006. Arkistoitu 14 elokuu 2021. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  43. ↑ Hilborn, D. 2002: Homosexuality and Scripture. Evangelical Alliance. Viitattu 28.3.2013.
  44. ↑ http://www.religioustolerance.org/hom_bibc.htm religioustolerance.org. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  45. ↑ a b c d Laitinen, Esa: Homoseksuaalisuus Raamatun valossa opko.fi. Arkistoitu 7.10.2013. Viitattu 3.4.2013.
  46. ↑ http://www.religioustolerance.org/hom_bibc4.htm religioustolerance.org. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  47. ↑ http://www.religioustolerance.org/hom_bibc5.htm religioustolerance.org. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  48. ↑ Townsley, Jeramy: Paul, the Goddess Religions, and Queer Sects: Romans 1:23-28 2011. Journal of Biblical Literature Volume 130, Number 4, Winter 2011 pp. 707-728. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  49. ↑ a b c http://www.clgs.org/arsenokoités-and-malakos-meanings-and-consequences clgs.org. Arkistoitu 17.1.2010. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  50. ↑ Boswell. John: Christianity, Social Tolerance, and Homosexuality: Gay People in Western Europe from the beginning of the Christian era to the founrteenth century 1981. University of Chicago Press. Viitattu 02/04/2013. (englanniksi)
  51. ↑ http://home.pacific.net.au/~amaxwell/bdigest/bd39bbs.htm home.pacific.net.au. Arkistoitu 22.3.2012. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  52. ↑ a b http://www.religioustolerance.org/hom_bibc2.htm religioustolerance.org. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  53. ↑ http://www.biblegateway.com/passage/?search=Jude%201:7&version=KJV biblegateway.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  54. ↑ Orona, Antonio M.: Jude 2003. Trafford Publishing. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  55. ↑ Orona, Antonio M.: Bible, Gender, Sexuality: Reframing the Church's Debate on Same-Sex Relationships 2013. Wm. B. Eerdmans Publishing. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  56. ↑ a b Michaelson, Jay: When Jesus Healed a Same-Sex Partner 08/07/2012. Huffington Post. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  57. ↑ a b Byron, John: Did Jesus Heal a Centurion's Same-Sex Partner? thebiblicalworld.blogspot.fi. 08/11/2012. Arkistoitu 19.1.2016. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  58. ↑ http://www.biblestudytools.com/lexicons/greek/nas/entimos.html biblestudytools.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  59. ↑ http://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthew+19:12&version=NIV biblegateway.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  60. ↑ a b http://www.well.com/user/aquarius/thesis.htm well.com. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  61. ↑ http://pages.uoregon.edu/dluebke/Reformations441/LutherMarriage.htm pages.uoregon.edu. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  62. ↑ http://www.religioustolerance.org/hom_bmar.htm#dav religioustolerance.org. Arkistoitu 19.3.2019. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  63. ↑ http://www.religioustolerance.org/hom_bmar.htm#rut religioustolerance.org. Arkistoitu 19.3.2019. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  64. ↑ http://www.religioustolerance.org/hom_bmar.htm#dan religioustolerance.org. Arkistoitu 19.3.2019. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nissinen, Martti: Homoerotiikka Raamatun maailmassa. Helsinki: Yliopistopaino, 1994. ISBN 951-570-194-5.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raamattu_ja_homoseksuaalisuus&oldid=22341643”