RTP

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Internet-protokolla
Network-receive.svg

sovelluskerros
DHCPDHCPv6DNSESMTPFTPHTTPIMAPIRCLDAPMGCPNNTPNTPPOP3RPCRTPRTSPSIPSMTPSNMPSOCKSSSHTelnetTLS/SSLXMPP
Go-up.svg

kuljetuskerros
TCPUDPDCCPSCTPRSVPRIPBGPECN
Internet-web-browser.svg

verkkokerros
IP (IPv4 ja IPv6)ICMPICMPv6IGMPOSPFIPsec

RTP (lyhenne sanoista Real-time Transport Protocol) on tietoliikenneprotokolla tosiaikaisen datan kuten äänen ja kuvan siirtoon pakettiverkoissa. RTP:tä käytetään yhdessä RTCP:n (RTP control protocol) kanssa.

RTP-protokollaa käytetään kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen IP-pohjaisissa palveluissa, mm. puheluissa ja multimedian suoratoistossa. GPRS-verkkojen tärkein RTP-sovellus on pikapuhelu.

RTP on erittäin yksinkertainen protokolla. Se tarjoaa sovellukselle tiedon kehysten sisältämästä tietotyypistä, kehysten ajastuksesta, niiden häviämisestä ja kehysten sisältämän datan lähteistä. RTCP välittää tietoa istunnon osallistujista, yhteyksien suorituskyvystä ja verkon palvelutasosta.

RTP:n suunnitteluperiaatteina on ollut sovellustason kehystys (application layer framing, ALF), jossa sovellus jakaa itse datan verkon kannalta sopivanmittaisiin kehyksiin ja huolehtii uudelleenlähetyksistä tai toipuu kehysten häviämisestä muilla tavoin. RTP on ajateltu toteutettavaksi niin, että eri protokollakerroksiin kuuluva paketin käsittely yhdistetään yhdessä tai kahteen silmukkaan eli käytetään yhdistettyä protokollakerrosten käsittelyä (integrated layer processing, ILP). RTP ei muodosta omaa protokollakerrostaan, vaan se tarjoaa sovellukselle puitteet reaaliaikaisen tiedon siirtoon.

Standardointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RTP määritellään RFC-dokumenteissa:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]