Iskander (ohjus)

Iskander
Iskander-M järjestelmä esittelyssä.
Tyyppi	Ballistinen ohjus
Valmistushistoria
Valmistusmaa	Venäjä
Ohjus
Kantomatka	500km
Infobox OK

Iskander (ven. Искандер, Nato-raportointinimi SS-26 Stone) on venäläinen lyhyen kantaman ballistinen ohjus.

Alkuperäinen Scud-ohjusten korvaajaksi aiottu OTR-23 Oka kiellettiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisellä INF-sopimuksella. Ohjuksen kantamaa jouduttiin sopimuksen mukaan rajoittamaan 500 kilometriin eli Iskander on lyhyen kantaman ohjus SRBM.

Ohjuksen kehitystyö aloitettiin NKP:n keskuskomitean ja ministerineuvoston päätöksellä 21. joulukuuta 1988. Ohjuksen kehitti KBM pääsuunnittelijanaan Sergei P. Nepobedimyi. Iskanderin ensimmäinen onnistunut laukaisu tapahtui vuonna 1996 ja järjestelmä esiteltiin MAKS-messuilla 1999. Päivitettyä Iskander-M-järjestelmää testattiin 2011.

Ohjuksen vientiversio Iskander-E kantaa 50–280 km ja sen tarkkuus CEP on 20 m. Ohjuksen kärki painaa 480 kg. Venäjän asevoimien käytössä olevalla versiolla (Iskander-M eli Tender) on suurempi kärki, se kantaa pidemmälle ja on tarkempi.

Ohjus on tarkka ja siinä on tavanomainen taistelukärki. Taktinen ohjus Iskander on yksivaiheinen ja kiinteäpolttoaineinen. Ohjuksessa on elektronis-optinen pääteohjausjärjestelmä, joka lisää ohjuksen tarkkuutta samoin kuin inertiajärjestelmän lisäksi GPS/GLONASS-paikannin.

Kesällä 2014 uutistoimisto Tass kertoi Venäjän asevoimille toimitetun jo monelle paikkakunnalle 500 kilometrin kantaman Iskander-M-ohjuksia. Ohjusten tuotannosta vastaa Venäjän valtionkonsernin Rostehin tytäryhtiö Vysokototšnyje kompleksy (lyh. NPO VK, toiselta nimeltään High Precision Systems). Venäjä on päivittämässä ohjusta, ja se saataneen operatiiviseen käyttöön viimeistään vuoteen 2020 mennessä.

Iskander eli SS-26 Stone

Järjestelmä	9M72 Iskander / Tender	9M72E Iskander-E
Nato-tunnus	SS-26 Stone	SS-26 Stone
Otettu käyttöön	1998	2002
Pituus	7,28 m	7,28 m
Läpimitta	914 mm	914 mm
Siipien kärkiväli	1 500 mm	1 500 mm
Paino	4 615 kg	3 800 kg
Hyötykuorma	800 kg	415 kg
Kantomatka	415 km	280 km
Tarkkuus (CEP)	5-7 m	10–30 m

• 
  Iskanderin kantomatka Kaliningradista.
• 
  Kaksi Iskanderia kuljetuksessa.
• 
  Iskander-M kuljetusalustallaan (МZKT-7930, vuonna 2011).
• 
  Iskander-M Moskovassa (2009).
• 
  Iskander-E ohjuksia (Volgograd, 2008).
• 
  Asuntoon iskeytynyt venäläisen Iskander-ohjuksen rakettimoottoriosa Gorissa (2008).
• 
  Naamioitu Iskander-M-kompleksi Taka-Baikaliassa harjoituksen aikana. Kesäkuu 2021

Vastaavia järjestelmiä

• MGM-140B\E ATACMS
• LORA

Lähteet

• Nezavisimaja Gazeta 30. syyskuuta 1999 (venäjäksi)
• Nuclear Threat Initiative (englanniksi)
• Global Security (englanniksi)
• Missile Threat (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• http://www.astronautix.com/lvs/iskander.htm
• http://www.fas.org/nuke/guide/russia/theater/ss-26.htm
• http://www.russianspaceweb.com/iskander.html
• http://www.defense-update.com/products/i/iskander.htm
• http://www.warfare.ru/?catid=265&linkid=1769
• http://www.dtig.org (Arkistoitu – Internet Archive) Übersicht ballistischer Lenkwaffen aus russischer Produktion (deutsch)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iskander (ohjus) Wikimedia Commonsissa

• Maria Pettersson: Venäjä siirsi ohjuksia keskelle EU- ja Nato-maita (16.12.2013) (hs.fi)
• Venäjä sijoitti ballistisia ohjuksia EU-rajalleen - EU harkitsee vastatoimia (16.12.2013) (yle.fi)

Venäjän ja aikaisemman Neuvostoliiton maasta maahan -ohjukset

SS-designaatio:
SS-1 Scunner | SS-1 Scud | SS-2 Sibling | SS-3 Shyster | SS-4 Sandal | SS-5 Skean | SS-6 Sapwood | SS-7 Saddler | SS-8 Sasin | SS-9 Scarp | SS-10 Scrag | SS-11 Sego | SS-12 Scaleboard | SS-13 Savage | SS-14 Scamp\Scapegoat | SS-15 Scrooge | SS-16 Sinner | SS-17 Spanker | SS-18 Satan | SS-19 Stiletto | SS-20 Saber | SS-21 Scarab | SS-22 Scaleboard | SS-23 Spider | SS-24 Scalpel | SS-25 Sickle | SS-26 Stone | SS-27 Stalin/Sickle B | RS-28 Sarmat | RS-24 |