RN Eritrea (1936)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
RN Eritrea
Flag of Italy (1861-1946) crowned.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Cantieri di Castellamare di Stabia
Laskettu vesille 28. syyskuuta 1936
Palveluskäyttöön 10. helmikuuta 1937
Palveluskäytöstä Ranskalle 1948 Francis Garnier
uponnut 1966 maalilaivana
Tekniset tiedot
Uppouma 2 165 t (kuiva)
3 068 t (kuormattu)
Pituus 96,90 m
Leveys 13,30 m
Syväys 4,70 m
Koneteho Fiat-dieselmoottori 7 800 bhp
Marelli-sähkömoottori 1 300 hv
Nopeus 20 solmua
Miehistöä 234
Aseistus 4 × 120 mm/45 -tykkiä kaksiputkisina asennuksina
2 × 40 mm/L39 -ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina asennuksina
4 × 13,2 mm ilmatorjuntakonekivääriä yksipiippuisina asennuksina

RN Eritrea (ital. Regia Nave Eritrea) oli Regia Marinan eli Italian kuningaskunnan laivaston toisen maailmansodan aikana vesille laskema siirtomaasluuppi.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus tilattiin 8. toukokuuta 1935 Cantieri di Castellamare di Stabialta. Se laskettiin vesille 28. syyskuuta 1936 ja alus otettiin palvelukseen 10. helmikuuta 1937.[1]

Aluksen voimanlähteenä oli kaksi Fiat-dieselmoottoria liitettynä akseleita pyörittäviin sähkömoottoreihin, joita voitiin käyttää yhdessä tai erikseen. Sähkömoottoreiden tarvitsema virta tuotettiin kahdella dieselgeneraattorilla, jotka oli sijoitettu omaan tilaan varsinaisen konehuoneen etupuolelle. Marelli-sähkömoottorit oli sijoitettu kolmanteen tilaan varsinaisen konehuoneen taakse.[1]

Alus oli aseistettu neljällä 120 millimetrin 45 pituuskaliiperin tykillä, jotka oli asennettu kaksiputkisiin torneihin. Niiden lisäksi aluksella oli kaksi 40 millimetrin 39 pituuskaliiperin ilmatorjuntatykkiä ja neljä 13,2 millimetrin ilmatorjuntakonekivääriä. Se oli varustettu miinalaivaksi ja vuosina 1940-1941 aluksen 40 millimetrin tykit vaihdettiin neljään 37 millimetrin 54 pituuskaliiperin ilmatorjuntatykkiin, jotka asennettiin kaksiputkisina.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eritrea antautui Colombossa syyskuussa 1943 ja se luovutettiin 12. helmikuuta 1948 sotakorvauksena Ranskalle, joka nimesi aluksen Francis Garnieriksi. Se luokiteltiin myöhemmin maalilaivaksi. Alus upposi ilmahyökkäysharjoituksessa Tyynellämerellä 1966.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Conway's 1922-1947 s. 316