Rütlischwur

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rütlin valan vannomista esittävä Henry Fuselin maalaus vuodelta 1780.

Rütlischwur (saksaa, ”Rütlin vala”) on nimitys myyttiselle valalle, jolle Sveitsin vanha valaliitto legendan mukaan perustui. Se liityy myös legendaan Sveitsin kansallissankari Wilhelm Tellistä. Tarinan eri versioiden mukaan vala vannottiin joko liiton perustamisen yhteydessä vuonna 1291 tai sitten vuonna 1307.

Valaliitto oli alkujaan kolmen nykyisessä keski-Sveitsissä Vierwaldstättersee-järveä ympäröineissä laaksoissa sijainneen kantonin, Urin, Schwyzin ja Unterwaldenin välillä solmittu löyhä liitto, jonka tarkoituksena oli turvata niiden perinteiset itsehallinto-oikeudet Habsburg-sukuisia kuvernöörejä vastaan. Tarinan mukaan liiton vahvistanut vala vannottiin Rütlin niityllä, joka sijaitsee Seelisbergissä Vierwaldstätterseen vasemmalla rannalla. Vanhin tapahtumasta kertova kirjallinen lähde on Hans Schriberin laatima niin sanottu ”Sarnenin valkoinen kirja” vuodelta 1470. Siinä kuvataan vanhan valaliiton synty ja mainitaan, että kolmea kantonia edustaneet kolme miestä olivat vannoneet Rütlilla valan, jonka mukaan he vaarantaisivat tarvittaessa henkensä ja omaisuutensa puolustaakseen toisiaan. Teksti ei mainitse miesten koko nimiä, mutta Friedrich Schillerin vuonna 1804 kirjoittaman näytelmän Wilhelm Tell ansiosta heidät tunnetaan nimillä Werner Stauffacher (Schwyz), Walter Fürst (Uri) ja Arnold von Melchtal (Unterwalden).[1]

Kolmen kantonin liitosta todistava dokumentti, latinankielinen vuoden 1291 liittokirja oli satojen vuosien ajan unohduksissa, kunnes se löydettiin schwyziläisestä arkistosta 1700-luvulla. Pitkään kuitenkin uskottiin, että valaliiton pohjana oli nimenomaan Rütlilla vannottu vala, joka tosin perimätiedon mukaan ajoitettiin vuoteen 1307 eikä 1291. Se myös yhdistettiin tarinaan kansallissankari Wilhelm Tellistä, jonka oletettiin eläneen samoihin aikoihin.[1] 1500-luvulla elänyt historioitsija Ägidius Tschudi ajoitti valan teoksessaan Chronicon Helveticum ”Martinpäivää edeltävään keskiviikkoon” (8. marraskuuta) vuonna 1307.[2][3] Vasta 1800-luvun lopulla Sveitsissä vakiintui yleiseksi käsitys, jonka mukaan Rütlin vala vannottiin vuonna 1291, ja näin sekä liittokirja, vala että Wilhelm Tell on yhdistetty samaan ajankohtaan. Käsitystä edisti Bernin kaupungin vuonna 1890 tekemä päätös yhdistää kaupungin 700-vuotisjuhlinta valaliiton perustamisen 600-vuotisjuhliin. Liiton perustamisajankohtana on pidetty elokuun ensimmäistä päivää 1291 eli kuningas Rudolf Habsburgilaisen kuolinpäivää. Nykyään 1. elokuuta on Sveitsin kansallispäivä.[1]

Rütlin niitystä tuli 1800-luvulla sveitsiläisille symbolisesti merkittävänä paikkana suosittu vierailukohde ja se suojeltiin kansallisena muistomerkkinä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Schweizer Geschichte: Die Alte Eidgenossenschaft 1291 - 1515 (saksaksi) Viitattu 7.1.2014.
  2. a b Hans Stadler: Rütli (saksaksi) Historisches Lexikon der Schweitz 6.1.2012. Viitattu 7.1.2014.
  3. Peter Kaiser: Befreiungstradition (saksaksi) Historisches Lexikon der Schweitz 3.8.2009. Viitattu 7.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]