Röntgenkaksoistähti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taiteilijan näkemys röntgenkaksoistähdestä. Keskellä on musta aukko, joka imee massaa kaksoistähden toisesta puoliskosta.

Röntgenkaksoistähti on kaksoistähti, joka emittoi röntgensäteilyä.[1] Röntgensäteily tulee neutronitähden tai mustan aukon ympäriltä. Jos röntgensäteily tulee pulsseina, kyse on röntgenpulsarista. Röntgensäteily johtuu neutronitähteen saapuvasta tähtituulesta tai massavirrasta.

Yleistä röntgenkaksoistähdistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä seuralainen on jättiläistähti ja röntgenkaksoistähden tapauksessa molempien tai jommankumman tähden massa on suuri ts. ainakin röntgenkaksoistähden edeltäjässä on tai on ollut sininen jättiläinen ainakin toisena komponenttina.

Röntgenkaksoistähtiä luokitellaan massan mukaan käyttäen englanninkielisiä lyhenteitä LMXB, IXMB, HXMB (Low-mass, Intermediate-mass ja High-mass X-ray binary).

Jos jättiläisen massa on noin auringon massan verran, röntgenkaksoistähti on tyyppiä LMXB ja jos seuralaisen massa on yli 10 Auringon massa, kyse on HMXB:sta.lähde?

Röntgennova[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Röntgennova on neutronitähden sisältävä kaksoistähti, jossa tapahtuu muutaman päivän kestäviä röntgenpurkauksia. Tilapäinen röntgenlähde kirkastuu noin 1000-kertaiseksi viikossa ja himmenee asteittain.

"Bursteri"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Röntgenkaksoistähdestä saattaa tulla röntgensäteilyryöppyjä, tällöin on kyse "bursterista". Näissä jättiläistähdestä tuleva aine palaa neutronitähden pinnalla.

Röntgenpulsari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Röntgenpulsarissa kaksoistähden pienempi osapuoli on aina neutronitähti. Neutronitähden seuralaisesta tuleva tähtituuli, voimakas hiukkasvirta, osuu magneettikenttään, joka toimii potkurin tavoin: tähtituuli joko kiihdyttää tai hidastaa neutronitähden pyörimistä. Röntgenpulssit tulevat tähtien navoilta, joille magneettikenttä ohjaa jättiläistähdestä virtaavan kaasun. Hercules X-1 on tunnettu röntgenpulsari. AXP:t eli poikkeavat röntgenpulsarit ovat suhteellisen hitaasti pyöriviä pulsareita, jotka säteilevät hyvin voimakkaasti röntgensäteitä. Oletetaan, että AXP:t ovat magnetareja, voimakkaasti magneettisia neutronitähtiä.

Tunnettuja röntgenkaksoistähtiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettu röntgenkaksoistähti on Centaurus X-3 ja Cygnus X-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Franco Cionavelli & Lola Sabau-Graziati: X-ray binary systems: a cauldron of physical processes. Astrophysics and Space Science, 2001, nro 276, s. 67-80. (englanniksi)