Réthymno

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Réthimno)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Réthymno
Réthymnon kunta

Ρέθυμνο
Δήμος Ρεθύμνου
Réthymnon linnoitus ja vanhaakaupunkia.
Réthymnon linnoitus ja vanhaakaupunkia.
Kunnan sijainti
Kunnan sijainti

Réthymno

Koordinaatit: 35°22′N, 24°28′E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Kreeta
Alue Kreeta
Alueyksikkö Réthymno
Hallinto
 – Asutustyyppi kunta, kaupunki
 – Kallikrates-koodi 7301
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 397,5 km²
Väkiluku (2011) 55 525[1]
 – Kunnallis­yksikkö 37 462
 – Kaupunki­yhdys­kunta 34 300
 – Kaupunki 32 468
 – Väestötiheys 139,69 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 741 00
Suuntanumero(t) 28310
Rekisterikilpi ΡΕ











Réthymno (kreik. Ρέθυμνο, kath.kreik. Ρέθυμνον, Réthymnon)[2][3] on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Ρεθύμνου, Dímos Rethýmnou tai Δήμος Ρεθύμνης, Dímos Rethýmnis),[4] joka sijaitsee Réthymnon alueyksikössä Kreetan alueella. Kaupunki on alueyksikkönsä hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 397,5 neliökilometriä ja väkiluku 55 525. Varsinaisen Réthymnon kaupungin väkiluku on 32 468 (vuonna 2011).[1][5]

Réthymno on Kreetan kolmanneksi suurin kaupunki. Se on ollut asuttu jo antiikin aikana. Nykyinen vanhakaupunki on venetsialaisvallan ajalta. Kaupungin venetsialaisperäinen linna, Réthymnon linnoitus, on yksi Kreikan suurimmista.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Réthymno sijaitsee Kreetan saaren pohjoisrannikolla länteen Iraklionista ja itään Chaniásta. Etäisyys Iraklioniin on 79 kilometriä, Chaniáan 60 kilometriä ja Siteíaan 226 kilometriä.[6]

Réthymnon vanha satama.

Réthymnon vanhakaupunki sijaitsee pienellä niemellä, jonka itärannalla ovat kaupungin vanha venetsialainen satama, venesatama ja uusi laivasatama. Kaupungin pääkatu on rannan suuntaisesti kulkeva, Elefthérios Venizélokselle omistettu Eleftheríou Venizélou -katu. Tärkeimpiä aukioita ovat Plateía Mikrasiatón (”Vähäaasialaisten aukio”) ja Plateía Iróon Polytechneíou (”Teknillisen korkeakoulun sankarien aukio”). Keskustassa sijaitsee myös Kunnallinen puisto (Dimotikó Kípos).

Heti kaupungin itäpuolella sijaitsee 12 kilometriä pitkä hiekkaranta, joka on Kreetan pisimpiä. Noin 10 kilometriä kaupungista länteen sijaitsee toinen pitkä ranta, joka ulottuu Georgioúpoliin saakka.[7]

Kaupunginosia ja esikaupunkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Réthymnon kaupunginosia, esikaupunkeja ja esikaupungeiksi muuttuneita lähikyliä ovat muun muassa:

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Antiikin Rhithymna

Réthymnonin seudulla on ollut asutusta viimeistään minolaisella kaudella eli Kreetan pronssikaudella, vaikka kaupungin paikka itsessään ei ollutkaan vielä minolainen keskus. Antiikin aikana Réthymnon paikalla sijaitsi Rhithymnan kaupunkivaltion eli poliksen kaupunkikeskus. Hellenistisellä kaudella kaupunki tunnettiin myös nimellä Arsinoe. Kaupunki taantui roomalaisella kaudella, ja mainitaan lähinnä kyläksi. Antiikin aikaisesta kaupungista ei ole säilynyt juurikaan jäänteitä, sillä nykyinen kaupunki peittää rauniot.[8][9][10]

Öljyvärimaalaus Réthymnosta 1600-luvun alkupuolella.

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikka säilyi asuttuna bysanttilaisella ja arabikaudella. Réthymno (italialaisittain Retimo) tuli muun Kreetan tavoin Venetsian vallan alle vuoden 1204 neljännen ristiretken jälkeen. Se kukoisti venetsialaisella kaudella, jolloin se toimi tärkeänä satamapaikkana Chanián (Canea) ja Iraklionin (Candia) välissä.[10][11]

Osmanit aiheuttivat kaupungille suurta tuhoa jo vuosina 1538 ja 1571, jonka jälkeen se rakennettiin paljolti uudelleen. Näin syntyi Réthymnon nykyinen vanhakaupunki, joka on edelleen Kreikan saarten parhaiten säilyneitä venetsialaisia kaupunkeja.[10][12] Venetsialaiset vahvistivat linnoituksia saarella Réthymno mukaan lukien, mutta osmanit saivat kaupungin, samoin kuin Chanián, haltuunsa vuonna 1645/1646.[10][13]

Réthymno ei kärsinyt toisen maailmansodan pommituksista samalla tavoin kuin Iraklion ja Chaniá, joten sen vanha keskusta on paremmin säilynyt.[14] Nykyinen Réthymnon kunta muodostui, kun Réthymno, Arkádi, Láppa ja Nikifóros Fokás yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[15]

Kulttuuri ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Réthymnon linnoitusta eli Fortétzaa.
Réthymnon katedraalikirkko Neitsyt Marian temppeliintuomisen katedraali eli Megáli Panagía.
Neratzén moskeija.

Réthymnon nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vanhakaupunki, joka yhdistelee venetsialaista renessanssityyliä ja osmanivallan aikaa, sekä venetsialaisaikainen Réthymnon linnoitus (Fortétza). Vanhassakaupungissa sijaitsevat venetsialaisaikaiset Rimondin lähdekaivo ja Loggia.[12][10]

Réthymnon tärkein kirkko on sen katedraalikirkko Neitsyt Marian temppeliintuomisen katedraali (Megáli Panagía), joka on Kreetan kirkon Réthymnon ja Avlopótamoksen hiippakunnan piispanistuin. Muita merkittäviä kirkkoja ovat Neljän marttyyrin kirkko (Tésseris Mártyres) ja Enkelten valtiattaren kirkko (Kyría ton Angélon). Kaupungin lähellä sijaitsee useita luostareita, muun muassa Arkádin luostari ja Pyhän Irenen luostari.

Osmanivallan aikaa Réthymnossa edustavat muun muassa Neratzén moskeija, Kara Musa Paššan moskeija, Valide Sultanin moskeija ja Veli Paššan moskeija sekä Réthymnon linnoituksen Sulttaani Ibrahimin moskeija.[12][10] Kaupungin tärkeimmät museot ovat Réthymnon arkeologinen museo ja Réthymnon historiallis-kansatieteellinen museo.[11] Kaupungin alueella ei ole käytännössä lainkaan antiikin aikaisia tai varhaisempia jäänteitä. Lähimmät merkittävämmät muinaisjäänteet ovat Arménoin minolaiset haudat.

Réthymnossa järjestetään heinäkuussa musiikkifestivaali ja elokuussa renessanssifestivaali, jossa esitetään klassista musiikkia.[16] Heinäkuun viimeisellä viikolla kaupungissa pidetään Réthymnon viinijuhlat. Réthymnosta on lähtöisin sοústa-tanssi, joka sisältää hyppyaskelia.[17]

Talous, liikenne ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Réthymno on alueyksikkönsä talouskeskus. Turismi on nykyisin merkittävä elinkeino Réthymon seudulla, mutta kaupunkia ympäröivä maaseutu on myös tärkeää maatalousaluetta.[7]

Réthymnon kautta kulkee saaren päätie eli EO90-kansallistie, joka on osa Eurooppatietä 75. Satamasta on lauttayhteys Pireukseen Ateenan metropolialueelle. Matka sinne kestää 11–12 tuntia.[18] Kaupungissa ei ole lentoasemaa, mutta sekä Iraklionin kansainvälinen lentoasema että Chanián kansainvälinen lentoasema ovat suhteellisen lähellä.[11][7]

Kreetan linja-autoverkko on melko tiheä, ja linja-autot poikkeavat jokaisessa reitin varren kaupungissa ja kylässä, myös Réthymnon linja-autoasemalla.[7][19] Pitkänmatkan linja-autoliikennettä hoitaa KTEL.

Réthymnossa toimii pääosa Kreetan yliopistosta, jonka kampusalue sijaitsee Gálloksessa kaupungin lounaislaidalla,[7] sekä osa Kreikan Välimeren yliopistosta.[20]

Kunnan osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Réthymon alueyksikön hallintorakennus.

Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Réthymnon kunta muodostuu neljästä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][15]

Kunnallis­yksikkö Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Arkádi Ádele Ádele 489
Adelianós Kámpos 680
Agía Paraskeví 246
Amnátos Amnátos 156
Kapsalianá 1
Arkádin luostari (Moní Arkadíou) 6
Píkris 55
Archaía Eléftherna Archaía Eléftherna 115
Chamalévri Astéri 88
Chamalévri 111
Stavroménos 678
Chárkia Chárkia 62
Kavoúsi 16
Eléftherna Eléftherna 189
Érfoi Ágios Nikólaos 136
Áno Viranepiskopí 94
Érfoi 141
Magnisía 169
Viranepiskopí 122
Kyriánna Kyriánna 348
Mési Agía Triáda 62
Loútra 278
Mési 48
Pagkalochóri Pagkalochóri 177
Sfakáki 792
Pigí Ágios Dimítrios 177
Pigí 401
Pigianós Kámpos 279
Prínos Prínos 310
Skaléta 350
Skouloúfia Roúpes 37
Skouloúfia 123
Yhteensä: 6 936
Láppa Archontikí Archontikí 244
Argyroúpoli Argyroúpoli 403
Episkopí Episkopí 618
Pýrgos 137
Karotí Karotí 191
Káto Póros Káto Póros 53
Koúfi Koúfi 127
Myriokéfala Marouloú 41
Myriokéfala 268
Vilandrédo Alónes 35
Arolíthi 9
Roumpádo 17
Vilandrédo 73
Yhteensä: 2 216
Nikifóros Fokás Ágios Konstantínos Ágios Geórgios 48
Ágios Konstantínos 152
Áno Valsamónero Áno Valsamónero 77
Monopári 30
Atsipópoulo Agná 363
Atsipópoulo 1 392
Panórama 407
Violí Charáki 2 785
Frantzeskianá Metóchia Frantzeskianá Metóchia 250
Geráni Geráni 821
Petrés 62
Goniá Ágios Andréas 203
Goniá 331
Kalonýktis Kalonýktis 222
Káto Valsamónero Káto Valsamónero 193
Malakía Áno Maláki 77
Káto Maláki 61
Moúntros Moúntros 91
Velonádo 88
Prinés Prinés 851
Vedéroi 33
Roústika Palaílimnos 53
Roústika 150
Saïtoúres Saïtoúres 105
Zourídi Zourídi 66
Yhteensä: 8 911
Réthymno Arménoi Ágios Geórgios 87
Arménoi 379
Foteinós 79
Somatás 161
Chromonastíri Chromonastíri 298
Kapedianá 25
Mýloi 27
Prinédes 41
Gouledianá Gení 33
Gouledianá 73
Karé Ampeláki 111
Karé 81
Kástellos Kástellos 108
Koúmoi Koúmoi 172
Maroulás Dílofo 61
Maroulás 486
Óros Óros 54
Prasiés Prasiés 133
Réthymno Agía Eiríni 75
Anógeia 131
Gállos 922
Giannoúdi 116
Megálo Metóchi 46
Mikró Metóchi 149
Réthymno 32 468
Tría Monastíria 172
Xiró Chorió 221
Roussospíti Roussospíti 569
Sellí Mýrthios 74
Sellí 110
Yhteensä: 37 462
Yhteensä: 55 525
Réthymno panoraamakuvassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Hakulinen, Kerkko & Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 51. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7.
  3. Kreikan paikannimet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 8.9.2014.
  4. Του Ρεθύμνου ή της Ρεθύμνης; Κρητίστωρ. Arkistoitu 9.2.2018. Viitattu 15.1.2016.
  5. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Road distances between towns in Crete Explore Crete. Viitattu 20.5.2019.
  7. a b c d e Rethymnon city InterKriti. Viitattu 20.5.2019.
  8. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  9. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Rhithymna (Rhethymno) Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  10. a b c d e f Rethymno Grekomania. Viitattu 20.5.2019.
  11. a b c History Rethymno.org. Viitattu 20.5.2019.
  12. a b c Rethymnon Old Town Explore Crete. Viitattu 20.5.2019.
  13. Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 18-19. Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0.
  14. ”Chania”, Greek Island Hopping 2008, s. 334–335. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  15. a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
  16. Hanna, Nick: Kreeta, s. 81-82. Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija. Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7.
  17. Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 81-82. Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja & Valtonen, Tero (päivitykset). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0.
  18. Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret, s. 328. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.
  19. Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 110-111. Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0.
  20. Ελληνικό Μεσογειακό Πανεπιστήμιο (ΕΛΜΕΠΑ) Οικονομολόγος. Viitattu 17.11.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]