Räshid Nasretdin
| Räshid Nasretdin | |
|---|---|
| رشيد نصر الدين | |
 Nasretdin 1950-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | Абдул-Рашид Фахретдинов عبد الرشيد فخر الدين 14. heinäkuuta 1920 Aktuk, Sergatšin kihlakunta, Nižni Novgorodin kuvernementti, Neuvosto-Venäjä |
| Kuollut | 28. elokuuta 2010 (90 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Ammatti | valokuvaaja, yrittäjä |
| Arvonimi | hadži |
| Puoliso | Habibä Sadik |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | Nasa |
Räshid Nasretdin (ent. Abdul-Räshid; 14. heinäkuuta 1920 – 28. elokuuta 2010[1]) oli tataaritaustainen suomalainen valokuvaaja, joka piti Helsingissä vaimonsa kanssa kymmenien vuosien ajan omaa valokuvausliikettä. "Nasa" ikuisti uransa aikana urheilutapahtumia, päivittäistä elämää sekä suomalaisia- ja kansainvälisiä merkkihenkilöitä. Tunnetuimpiin teoksiin kuuluu kuva Paavo Nurmesta vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Abdul-Räshid Fähretdininpoika (Fahretdinov) syntyi Neuvosto-Venäjän Nižni Novgorodin kuvernementissa, Aktukin kylässä. Suomeen hän saapui kaksivuotiaana. Nasretdin asui ensiksi Lappeenrannassa, josta hän muutti Helsinkiin vuonna 1939. Hän kävi talonrakennuslinjalla koulua mutta kiinnostuikin valokuvauksesta luokkakaverinsa kautta.[1][2][3]
Vuonna 1945 Räshid (vielä silloinen Abdul-Räshid) avioitui Habibä Sadikin kanssa. Heidän hääkuvansa Nasretdin otti itse. Nasretdinit pyörittivät omaa valokuvausliikettä nimeltään Nasakuva Oy yli neljäkymmentä vuotta Helsingissä. Heidän pojistaan Samil on jatkanut liikettä myöhemmin.[1][4]
Nasretdin toimi aktiivisesti Suomen lehtikuvaajain kerhossa, Suomen lehtikuvaajat ry:ssä, Valokuvaajain liitossa, Valokuvakoulutussäätiön hallituksessa ja Suomen valokuvaajain johtokunnassa. Nasretdinille myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 1987 sekä muita huomionosoituksia, kuten vuonna 2004 Suomen Valokuvajärjestöt ry:n Finnfoto-palkinto.[1][5]
Nasretdinin kuvaamia suomalaisia merkkihenkilöitä on esimerkiksi presidentit Ståhlberg, Paasikivi ja Kekkonen, arkkitehti Alvar Aalto, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen ja näyttelijä Tauno Palo. Hänen ikuistamia kansainvälisiä vieraita on muun muassa Prinssi Tsuneyoshi, Prinsessa Sibylla, poliitikko Nikolai Bulganin, näyttelijä Gregory Peck ja säveltäjä Röstäm Yahin.[6][7]
Vuonna 1985, yhdessä imaami Abdurrahman Kayan, Feizrahman Bedretdinin ja Nuri Samarhanin kanssa, Nasretdin teki pyhiinvaelluksen Mekkaan.[8]
Myöhäisvuosinaan, jätettyään valokuvaustyöt taakseen Nasretdin vietti aikaansa veneillen ja kalastaen asunnollaan Taalintehtaalla. Vaimonsa sairastuttua hän toimi Habibän omaishoitajana lähes viiden vuoden ajan. Nasretdin itse kuoli 90-vuotiaana Myllypuron vanhustenkeskuksessa Helsingissä.[1]
Nasretdin palveli jatkosodassa kersanttina; taistelupaikkoina Suomenlahti ja Itämeri.[9]
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tataarin kirjakielellä Рәшит Насретдин (Räşit / Rəşit), Abdul-Räshid; Габделрәшит (Ğabdelräşit / Ğabdelrəşit). Tataarin arabialaisella kirjaimistolla: عبد الرشيد نصر الدين (İske imlâ).
Nasretdin tuli lapsena Suomeen. Yleensä maahan saapuneet tataarit omaksuivat venäläiseen passiin merkityn patronyyminsä sukunimekseen, mutta vanhempiensa tai isänsä kanssa matkanneet ottivat käyttöön isänsä patronyymin, eli isoisänsä nimen. (Isä: Fähretdin Nasretdininpoika; Nasretdinov).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Blomqvist, Jorma: Räshid Nasretdin (digilehden tilaajille) 28.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.3.2021.
- ↑ Patronyymi (Helsingin islamilainen hautausmaa, Nasretdinin hautakivi)
- ↑ Nasretdinoff digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ a b Vihittyjä. (s. 3) Helsingin Sanomat, 15.7.1945. HS Aikakone (tilaajille).
- ↑ Finnfoto-palkinto finnfoto.fi. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ Nasretdin, Räshid, kuvaaja finna.fi. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ Zilə Möbərəkşinə: Рөстәм Яхин турында: «Йомшак күңелле, тыйнак табигатьле һәм зыялы иде» intertat.tatar. 2021. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Беляев, Рамиль: Татары Финляндии – история, интеграция, сохраненне идентичности. Казань, 2019. ISBN 978-5-6043753-3-4 (s. 213)
- ↑ Suomen Islam-seurakunnan veteraaniteos: vastaava toimittaja Tuomo Hirvonen. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 2006. ISBN 952-99306-1-5 (s. 69)
- ↑ Татар Ир-Ат Исемнәре (Татарские Мужские Имена В Алфавитном Порядке) magarif-uku.ru. Arkistoitu 27.10.2022. Viitattu 29.8.2022.
- ↑ "Tataarin kielen aakkoset" (venäjäksi) marefa.org.
- ↑ Leitzinger 1996, s. 129–133
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rashid Nasretdin: ”Kaikki alkoi itseotetusta omasta hääkuvasta”, teoksessa Laine, Tapio & Vivolin, Asko: Aikavalotuksia, Valokuvausalan tarinoita aikalaisten kertomina, s. 128–131. Tapio Laine Mediapalvelut, 2001. ISBN 978-951-98796-0-4.
- Runeberg, Tutta & Wallius, Ossi: ”Salamakuvaaja Nasa”, Ammatti: Lehtikuvaaja. Välähdyksiä suomalaisen lehtikuvaajan työstä 1920-luvulta 1960-luvun lopulle, s. 104–113. Kustannus-Mäkelä, Suomen Lehtikuvaajat ry, 1985. ISBN 951-9063-79-X.