Quebec Act

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Quebec Act oli Ison-Britannian parlamentin vuonna 1774 säätämä laki, joka koski nykyisessä Kanadassa sijainneen Quebecin provinssin hallintoa. Aiemmin Ranskalle kuulunut provinssi oli liitetty Ison-Britannian alaisuuteen suuren siirtomaasodan päätteeksi vuonna 1763. Quebec Actilla oli suuri vaikutus paitsi Kanadan myös Yhdysvaltain historiaan, sillä se provosoi jo muutenkin kiihtyneitä kolmentoista siirtokunnan asukkaita yhdessä samanaikaisten ”sietämättömien lakien” kanssa.

Vuoden 1774 laki pyrki kompromissiin ranskalaisajalta juontuvien perinteiden säilyttämisen ja brittiläistyylisen järjestelmän pystyttämisen väillä. Se asetti Quebecin provinssin johtoon brittiläisen kuvernöörin ja neuvoston, mutta kansalaisia edustavan edustajakokouksen koollekutsuminen todettiin laissa epäsopivaksi. Laki takasi ranskalaisen siviilioikeuskäytännön, maaomistukseen liittyneen seigneurial-järjestelmän sekä katolisen kirkon aseman säilymisen. Rikoslainsäädäntö sen sijaan tulisi olemaan brittiläinen. Laki kumosi Quebecin osalta Englannissa voimassaolleen Test Act -lain, joka kielsi katolisilta julkisissa viroissa toimimisen, ja määräsi sen sijaan katoliset vain vannomaan erillisen uskollisuudenvalan virkaanastuessaan.[1]

Quebecin provinssin rajat oli määritelty aiemmin vuoden 1763 julistuksessa, mutta vuoden 1774 laki laajensi niitä liittämällä provinssiin koko Ohio- ja Mississippi-jokien välisen alueen. Pohjoisessa Quebec laajeni siten, että sen pohjoisraja kulki Suurten järvien ja Hudsoninlahden välillä.[1]

Quebecin eteläpuolella sijainneissa kolmessatoista brittiläisessä siirtokunnassa Quebec Actiin suhtauduttiin huolestuneina monistakin syistä. Sen katsottiin luoneen ennakkotapauksen epädemokraattisen hallinnon asettamisesta, jota saatettaisiin soveltaa muihinkin siirtokuntiin. Ohiojoen länsipuolisten alueiden liittäminen Quebeciin esti siirtokuntien laajenemisen länteen ja mitätöi samalla niiden aiemmin esittämät vaatimukset näihin alueisiin. Lisäksi katolisen kirkon tunnustaminen huoletti protestanttisia amerikkalaisia. Provokatorisena pidetty laki vaikutti näin osaltaan Amerikan vallankumouksen puhkeamiseen. Se vaikutti myös siihen, että siirtokuntien armeijat tunkeutuivat Quebecin alueelle jo vapaussodan ensimmäisenä talvena 1775–1776.[1][2]

Quebec Act ei välittömästi lisännyt ranskankielisten kanadalaisten tukea brittihallinnolle ehkä papistoa ja suurmaanomistajia lukuunottamatta. Ajan kuluessa sitä kuitenkin alettiin pitää kanadanranskalaisten uskonnollisten ja laillisten oikeuksien turvan perustana.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Quebec Act (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 20.1.2014.
  2. Intolerable Acts (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 21.1.2014.