Ymmärryksen siivet
| Ymmärryksen siivet: Miksi tiede on länsimaista? | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Päiviö Latvus |
| Kieli | suomi |
| Kustantaja | Omega-kirjat |
| Julkaistu | 2000 |
| Sivumäärä | 518 |
| ISBN | 9789519864617[1] |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ymmärryksen siivet: Miksi tiede on länsimaista? on suomalaisen diplomi-insinööri Päiviö Latvuksen (s. 15. joulukuuta 1938 Jaakkima)[2] kirja vuodelta 2000. Latvus on tutkinut tieteen historiaa ja kirjoittanut aiheesta 500-sivuisen, tietoteoreettiseksi luokitellun yleisteoksen. Latvuksen mukaan kristinusko ja naisen avoin läsnäolo yhteiskunnassa ovat olleet merkitykseltään oleellisia seikkoja tieteen nousussa.
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan kehityksen pysähtymisen ja pimeän keskiajan synnyn ratkaisevimmaksi syyksi Latvus nostaa 200-luvulla syntyneen asketismin. Asketismin myötä nainen menetti alkuseurakunnassa saamansa mahdollisuuden vaikuttaa yhteisön olemukseen. Rooman myöhäisantiikissa syntyneen asketismin ensimmäiset vaikuttajat löytyvät Latvuksen mukaan stoalaisuudesta, uusplatonismista sekä gnostilaisuudesta. Tyytymättä enää alkuseurakunnan jo omaksumaan ”armahdetun osaan”, myös kristityt lähtivät asketismin keinoin ”tavoittelemaan korkeuksia”.
Seuraukset alkoivat näkyä erityisesti miehen suhteessa naiseen. Ortodoksian kannalta feminiininen sallivuus osoittautui vaaratekijäksi. Eroksen pelko oli toinen päätekijä asketismiin agitoinnissa. Latvus löytää myös slaavilaisen kulttuurin 500 vuoden degeneroitumisen erääksi päätekijäksi pelon naisen seksuaalisuutta ”Ladaa” ja mielen labiiliutta kohtaan, jonka synnytti tataarien hyökkäys Kiovaan 1200-luvulla.
Vahvimmiksi eristäjiksi ja naisen syyllistäjiksi myöhäisantiikissa nousivat erityisesti – mitä ilmeisimmin – omassa nuorudessaan, stoalaisuudessa, uusplatonismissa tai manikealaisuudessa alitajuntansa – suhteessa naiseen – vammauttaneet kirkkoisät, kuten Tertullianus.
Kirkkoisien mukaantulo luonnontieteistä kiinnostuneiden joukkoon oli paradoksaalinen. Luontoa oli tutkittava Jumalan kunniaksi, ja oli osoitettava – gnostilaisuutta ja uusplatonismia vastustaen – että tämä luomus oli tehty suvereenisti, materian synnystä lähtien.
Kristillinen ajattelu oli tuova ihmiskunnan ulos antiikista – ja ensi merkit olivat nähtävissä jo Augustinuksen, Basilius Suuren ja Filoponoksen (v. 529) oivalluksissa ja kritiikissä antiikin maailmankuvia kohtaan. Asketismin vuoksi uudet ajatusradat pääsivät todella eurooppalaisten käyttöön vasta vuosisatoja myöhemmin.
Naisen asteettaisen paluun myötä herkkyys ja empatia voittivat alaa keskiaikaiselta kovuudelta. Latvuksen mukaan tämä on tieteellisen ajattelun kannalta selvimmin nähtävissä fransiskaanien työssä Oxfordissa, jossa tietoteoreettinen ajattelu nousi uuteen ulottuvuuteen.
Latvus väittää naisen miehestä poikkeavan sallivuuden olevan yksi seikoista, jonka nainen täysivaltaisena yhteisön jäsenenä tuo korostetusti esille. Sallivuus taas on koko yhteisön luovuuden kannalta ratkaisevan tärkeä ominaisuus. Latvus viittaa William Whewelliin, joka tieteen historiaa kartoittaessaan on todennut, että yhteisöt, joiden ajatustottumuksista puuttuu induktiivisyys, eivät ole edenneet luonnontieteissä. Latvus nostaa juuri naisen ja hänen olemuksensa induktiivisten ajatustottumusten markkinoijaksi yhteisössä.
Hypoteesinsa testauksessa Latvus hyödyntää Euroopan lisäksi slaavilaisen kulttuurin nopeata nousua 1800-luvun alussa. Pietari Suuren merkittävin tuliainen lännestä oli naisen vapautuminen. Myös islamin tieteen nousun keskiajalla Latvus arvioi osaltaan tapahtuneen naisen avoimen läsnäolon ansiosta. Tieteen kehityksessä hävinneiden joukkoon hän nostaa Kiinan, ja tämänkin juuri osaltaan naisen avoimen läsnäolon puutteen vuoksi.
Latvus on myös kiinnostunut nykykulttuurin moraalista ja epäilee, että näennäisesti ylivertainen länsieurooppalaisen kulttuurin voittokulku maailmalla ei ole pysyvää – merkittävästi juuri kristinuskon nopean katoamisen vuoksi. [3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ymmärryksen siivet - miksi tiede on länsimaista? booky.fi. Viitattu 1.10.2022.
- ↑ Kailanpää, Aarre & Kahra, Erkki: Pälkäneen yhteiskoulu ja Pälkäneen seudun lukio 1946–1986, s. 198. Pälkäneen kunta, 1986. ISBN 951-95045-4-0.
- ↑ Turun Sanomat: Maailmaa syleilevä historiallinen selitys[vanhentunut linkki]
Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Latvus, Päiviö: Ymmärryksen siivet: Miksi tiede on länsimaista?. Esipuhe: Jukka Kemppinen. Espoo: Omega-Kirjat, 2000 (2. painos 2002). ISBN 951-98646-1-X.
- Latvus, Päiviö: Faradayn, Kelvinin ja Maxwellin löytämä uusi todellisuus. Askel mekaanisesta maailmankuvasta dynaamiseen. Sähkömagnetiikan laboratorio Raportti SF18. Espoossa: Teknillinen Korkeakoulu, 1995. ISBN 951-22-2489-5.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Päiviö Latvuksen kotisivu (arkistoitu versio).