Pythagoraan kultaiset säkeet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pythagoraan kultaiset säkeet (muinaiskreikaksi Χρύσεα Ἔπη, Khrysea Epē) on muinaiskreikkalainen kokoelma moraalisia kehotuksia. Kokoelma koostuu 71 heksametrisäkeestä, jotka on laitettu perinteisesti Pythagoraan nimiin.

Säkeiden todellinen alkuperä on tuntematon, ja tutkijat ovat erimielisiä niiden ajoituksesta. Vaikuttaa siltä, että säkeet on saatettu tuntea jo 200-luvulla eaa.,[1] mutta niiden olemassaolo sellaisena kuin ne nykyään tunnetaan voidaan vahvistaa vasta 400-luvulle jaa.[2]

”Kultaiset säkeet” olivat myöhäisantiikin aikana hyvin suosittuja, ja ne levisivät laajalle.[1][2] Niitä myös lainattiin usein.[3] Uusplatonilaiset käyttivät säkeitä osana moraalisten opetustensa johdantoa,[4] ja säkeitä koskien on säilynyt useita uusplatonilaisia kommentaareja, kenties tunnetuimpana Hierokles Aleksandrialaisen kommentaari. Säkeiden maine säilyi läpi keskiajan renessanssiin asti,[2] ja myöhemmin niitä on hyödynnetty muun muassa teosofiassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Schibli, Hermann S.: Hierocles of Alexandria, s. 14. Oxford University Press, 2002. ISBN 9780199249213.
  2. a b c Measuring Heaven: Pythagoras and his Influence on Thought and Art in Antiquity and the Middle Ages, s. 60, 106. Cornell University Press, 2007. ISBN 9780801474095.
  3. Kahn, Charles H.: Pythagoras and the Pythagoreans: A Brief History, s. 93. Hackett Publishing, 2001. ISBN 9780872205758.
  4. O'Meara, Dominic J.: Platonopolis: Platonic Political Philosophy in Late Antiquity, s. 59. Oxford University Press, 2005. ISBN 9780199285532.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:The golden verses of Pythagoras