Pystykorva

Islanninlammaskoira

Pystykorva on koiratyyppi, jolle on ominaista paksu turkki sekä pystyssä olevat, kolmionmuotoiset korvat. Koiran häntä on yleensä kiertynyt kippuralle selän päälle. Useimmat pystykorvarodut kuuluvat FCI:n roturyhmään 5 (Pystykorvat ja alkukantaiset koirat).

Pystykorvatyyppisten koirien tarkka alkuperä ei ole tiedossa, mutta Desmond Morriksen mukaan sukupuuttoon kuollut keskiaikainen eurooppalainen pihakoira mistabella olisi mahdollisesti niiden kantamuoto. Monet nykyiset pystykorvarodut ovat sen sijaan peräisin arktisilta alueilta. Niiden ruumiinrakenne sopii hyvin kylmään, pohjoiseen ilmastoon. Niillä on tyypillisesti lämmin, vedenpitävä alusvilla, joka on karkeaa päällyskarvaa tuuheampi. Pienet korvat kestävät paremmin pakkasta, ja käpäliä suojaa paksu karva. Luonteeltaan, käytökseltään ja vaistoiltaan varsinkin alkukantaiset pystykorvarodut ovat usein itsenäisiä, tarkkailevia ja mahdollisesti varautuneita vieraita kohtaan. Siksi ne vaativat asiantuntevaa koirien eleitä ymmärtävää ohjausta ja vuorovaikutteista kanssakäymistä.

Peräti neljä eli 75% suomalaisista roduista kuuluu pystykorviin. Lisäksi pystykorvaryhmä on Suomessa kaikista roturyhmistä suosituin. Suomalaisen alkukantaisen maatiaispystykorvan perillinen on kaikenviljainen perinteinen pohjanpystykorva.

Pystykorvat työkoirina

Jalostuksen avulla ihmiset ovat kehittäneet pystykorvarotuja erilaisiin tehtäviin: pystykorvat toimivat rekikoirina, paimenkoirina ja metsästyksen apuna. Suuria ja voimakkaita rotuja, kuten karjalankarhukoiria ja norjanpystykorvia, käytetään suurriistan kuten hirven metsästyksessä. Pienempiä rotuja, esimerkiksi suomenpystykorvia ja lunnikoiria, käytetään puolestaan lintujen ja pienempien nisäkkäiden metsästykseen.

Pystykorvista suurimpia ovat esimerkiksi amerikanakita, akita, alaskanmalamuutti ja kanadaneskimokoira. Kahta viimeksi mainittua rotua käytettiin rekikoirina 1800-luvulle asti, minkä jälkeen pienemmän siperianhuskyn käyttö yleistyi Kanadassa ja Alaskassa. Sittemmin pystykorvia on alettu jalostaa puhtaasti seurakoiriksi: esimerkiksi kääpiöpystykorva eli pomeranian oli alkuaan paljon suurempi koira. Sen sijaan jotkut työkoirina pidetyt alkukantaiset rodut, kuten karjalankarhukoira, eivät sovellu lainkaan seurakoiriksi.

Pystykorvarotuja

FCI:n roturyhmä 5

FCI:n roturyhmä 5 (Pystykorvat ja alkukantaiset koirat) jakautuu seitsemään alaryhmään. Rodun jälkeen suluissa sen alkuperämaa.

Alaryhmä 1: Pohjoiset rekikoirat

• 
  Chinook (Estados Unidos)
• 
  Chukotka rekikoira (Yhdysvallat ja Venäjä)
• 
  Kanadaneskimokoira (Kanada)
• 
  Grönlanninkoira (Grönlanti)
• 
  Samojedinkoira (Venäjä)
• 
  Jakutianlaika (Venäjä)
• 
  Alaskanmalamuutti (Yhdysvallat)
• 
  Siperianhusky (Yhdysvallat ja Venäjä)

Alaryhmä 2: Pohjoiset metsästyskoirat

• 
  Harmaanorjanhirvikoira (Norja)
• 
  Mustanorjanhirvikoira (Norja)
• 
  Lunnikoira (Norja)
• 
  Venäläis-eurooppalainen laika (Venäjä)
• 
  Itäsiperianlaika (Venäjä)
• 
  Länsisiperianlaika (Venäjä)
• 
  Jämtlanninpystykorva (Ruotsi)
• 
  Pohjanpystykorva (Ruotsi ja Suomi)
• 
  Karjalankarhukoira (Suomi)
• 
  Suomenpystykorva (Suomi)

Alaryhmä 3: Pohjoiset vahti- ja paimenkoirat

• 
  Islanninlammaskoira (Islanti)
• 
  Buhund (Norja)
• 
  Ruotsinlapinkoira (Ruotsi)
• 
  Länsigöötanmaanpystykorva (Ruotsi)
• 
  Suomenlapinkoira (Suomi)
• 
  Lapinporokoira (Suomi)

Alaryhmä 4: Eurooppalaiset pystykorvat

Alaryhmä 4 sisältää saksanpystykorvan, joka muodostaa viiden rodun rotuperheen (a-e), sekä volpino italianon.

• 
  a) Keeshond (Wolfspitz, Saksa)
• 
  b) Grosspitz (Saksa)
• 
  c) Mittelspitz (Saksa)
• 
  d) Kleinspitz (Saksa)
• 
  e) Zwergspitz (Pomeranian, Saksa)
• 
  Volpino italiano (Italia)

Alaryhmä 5: Aasialaiset ja niiden sukuiset pystykorvat

• 
  Bắc Hà koira (Vietnam)
• 
  Chow chow (Kiina)
• 
  Eurasier (Saksa)
• 
  Koreanjindonkoira (Korea)
• 
  Akita (Japani)
• 
  Amerikanakita (Japani)
• 
  Hmong bobtail koira (Vietnam)
• 
  Hokkaidonkoira (Japani)
• 
  Kainkoira (Japani)
• 
  Kishunkoira (Japani)
• 
  Japaninpystykorva (Japani)
• 
  Shar pei (Kiina)
• 
  Riukiunkoira (Japani)
• 
  Shiba (Japani)
• 
  Shikokunkoira (Japani)
• 
  Thaimaanpystykorva (Thaimaa)
• 
  Balinkoira (Indonesia)

Alaryhmä 6: Alkukantaiset koirat

• 
  Kaanaankoira (Israel)
• 
  Faaraokoira (Malta)
• 
  Meksikonkarvatonkoira (Meksiko)
• 
  Perunkarvatonkoira (Peru)
• 
  Basenji (Kongo)

Alaryhmä 7: Alkukantaiset metsästyskoirat

• 
  Kanarianpodenco (Espanja)
• 
  Ibizanpodenco (Espanja)
• 
  Etnankoira (Italia)
• 
  Portugalinpodengo (Portugali)
• 
  Taiwaninkoira (Taiwan)
• 
  Thai ridgeback (Thaimaa)
• 
  Zerdava (Turkki)

Muita pystykorvarotuja

• 
  Amerikaneskimokoira (SKL)
• 
  Andalusianpodenco (ei FCI-rotu)
• 
  Borneonkoira (ei FCI-rotu)
• 
  Carolinankoira (ei FCI-rotu)
• 
  Hedenkoira (ei FCI-rotu)
• 
  Hälleforsinkoira (SKL)
• 
  Karjalais-suomalainen laika (yhdistetty suomenpystykorvan kanssa)
• 
  Kreetankoira (ei FCI-rotu)
• 
  Phu quocinkoira (ei FCI-rotu)
• 
  Schipperke (ryhmä 1)
• 
  Seppala Siberian Sleddog (ei FCI-rotu)
• 
  Tahltaninkarhukoira (kuollut sukupuuttoon)
• 
  Tanskanpystykorva (SKL)
• 
  Valkoinen ruotsinhirvikoira (SKL)

Lähteet

• Fédération Cynologique Internationale: Group 5 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Suomen Pystykorvajärjestö
• Perinteiset pystykorvat ry. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen Nihonken - SuNi