Pyongyangin taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyongyangin taistelu
Osa ensimmäistä Kiinan-Japanin sotaa
Mizuno Ton puupiirros taistelusta
Mizuno Ton puupiirros taistelusta
Päivämäärä:

15. syyskuuta 1894

Paikka:

Pyongyang, Korea

Lopputulos:

Japanin voitto
Kiinan armeija vetäytyy Koreasta

Osapuolet

Japani

China Qing Dynasty Flag 1889.svg Qing-dynastian hallitsema Kiina

Komentajat

Japanin lippu Yamagata Aritomo
Japanin lippu Ōyama Iwao
Japanin lippu Nozu Michitsura
Japanin lippu Katsura Taro

China Qing Dynasty Flag 1889.svg Ye Zhichao

Vahvuudet

10 000

13 000 - 15 000

Tappiot

102 kaatunutta
433 haavoittunutta
33 kadonnutta

2 000 kaatunutta
4 000 haavoittunutta

Ensimmäisen Kiinan–Japanin sodan taistelut
Pungdo - Seonghwan - Pyongyang - Jalu - Jiuliancheng - Lüshunkou - Weihaiwei - Yingkou - Pescadoressaaret

Pyongyangin taistelu (jap. 平壌作戦) oli ensimmäisen Kiinan-Japanin sodan toinen maataistelu. Se käytiin 15. syyskuuta 1894 Koreassa Pyongyangissa keisarillisen Japanin ja Kiinan keisarikunnan joukkojen välillä.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 13000-15000 Kiinan keisarikunnan Beiyangin armeijan sotilasta saapui 4. elokuuta 1894 Pyongyangiin aloittaen kaupungin muurien kunnostamisen sekä alueen linnoittamisen. Taistelun alkaessa noin 13000 kiinalaissotilasta oli ryhmittynyt esteiden suojaamiin 27 linnakkeeseen, joita yhdistivät juoksuhaudat.[1]

Marsalkka Yamagata Aritomon keisarillisen Japanin armeijan 1. armeijakunta, johon kuuluivat kenraaliluutnantti Nozu Michitsuran Hiroshimasta koottu 5. maakuntadivisioona ja kenraaliluutnantti Katsura Taron Nagoyasta koottu 3. maakuntadivisioona. Joukkojen yhteisvahvuus oli noin 10000 miestä, ja ne olivat nousseet maihin 12. kesäkuuta ilman vastarintaa Chemulpossa (nyk. Inchon). Etelään tehdyn Seonghwanin taisteluun johtaneen sotaretken jälkeen armeija marssi pohjoiseen kohti Pyongyangia saaden matkalla täydennyksiä, jotka olivat nousseet maihin Busanissa ja Wonsanissa.

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin armeija lähestyi 15. syyskuuta kiinalaisten puolustusta eri kohdista ja joukot aloittivat pohjoisesta ja kaakosta hyökkäyksen linnoitettuun kaupunkiin vain heikon tykkitulen tukemana. Kiinalaisten vahva puolustus romahti japanilaisten tehdessä odottamattoman sivustahyökkäyksen takapuolelta. Iltapäivällä linnake nosti valkoisen lipun antautumisen merkiksi, mutta antautuminen viivästyi voimakkaan sadekuuron vuoksi. Käyttäen viivästystä ja laskeutuvaa pimeää hyväkseen eloonjääneet kiinalaiset pakenivat rannikolle ja matalan Jalujoen yli rajakaupunki Wijuun (nyk. Uiju)

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyongyangin taistelun jälkeen Japanin 1. armeijan komentajaksi tuli kenraali Nozu marsalkan terveysongelmien vuoksi. 5. divisioonan komentajaksi tuli kenraaliluutnantti Yasukata Oku. Japanilaisjoukot jatkoivat etenemistä pohjoiseen Jalujoelle ilman vastarintaa kiinalaisten päätettyä vetäytyä Pohjois-Koreasta ja asettua puolustukseen Jalujoen pohjoisrannalle.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Battle of Pyongyang

Koordinaatit: 39°02′N, 125°45′E

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paine, S. C. M.: The Sino-Japanese War of 1894-1895 - Perceptions, Power and Primacy. Cambridge: Cambridge University Press, 2009. ISBN 978-0-521-61745-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paine, S.C.M s. 166