Pyhän Mikaelin ritarikunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhän Mikaelin ketju

Pyhän Mikaelin ritarikunta (ransk. L'ordre de Saint-Michel) oli Ranskan kuningaskunnan korkea-arvoinen kunniamerkkejä myöntänyt ansioritarikunta. Se oli perustettu vuonna 1469.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan kuningas Ludvig XI perusti Arkkienkeli Mikaelin mukaan nimetyn ritarikunnan elokuussa 1469. Ritareiden, joita saattoi olla enintään 36, oli vannottava uskollisuudenvala suurmestarille, joka oli hallitsija itse. Jäsenkiintiöstä luovuttiin sittemmin uskonsotien aikana 1560.

Pyhän Hengen ritarikunnan perustamisen myötä Pyhän Mikaelin ritarikunta väistyi arvoasteikossa toiselle sijalle. Kuningas Ludvig XIV:n 1665 vahvistamien uusien sääntöjen mukaan Pyhän Mikaelin ritareiksi nimitettiin erityisesti kirjailijoita, taiteilijoita ja hallintovirkamiehiä. Kunniamerkkiä kannettiin pääsääntöisesti ketjun sijasta mustassa nauhassa, mistä tuli ritareille nimitys Les Cordons Noirs.

Ranskan suuren vallankumouksen aikana 1791 ritarikunta lakkautettiin, mutta kuningas Ludvig XVIII perusti sen uudelleen 1816. Tuolloin ritarien lukumäärä rajattiin sataan, johon ei kuitenkaan sisältynyt ulkomaalaiset, eikä Pyhän Hengen ritarit, jotka edelleen automaattisesti olivat myös Pyhän Mikaelin ritareita. Ritarikunta lakkautettiin virallisesti uudelleen Pyhän Hengen ritarikunnan tavoin Heinäkuun vallankumouksen myötä 1830.

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin Pyhän Mikaelin ritarikunta on kuitenkin jatkanut toimintaansa, hallitsijasukuun (Bourbonien vanhempi haara) sidottuna, dynastisena ritarikuntana. Dynastisen ritarikunnan suurmestari on Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Pariisin kreivi. Uusi ritareita on nimitetty harvakseltaan, ainakin 1930-luvulta 1980-luvulle.

Michel de Montaigne kaulassaan Pyhän Mikaelin ketju