Pwon kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pwon kieli[1] on Myanmarissa ja Thaimaassa asuvien pwo-karenien[2] puhuma sinotiibetiläinen kieli.

Kielen puhujia arvioidaan olevan yhdestä kahteen miljoonaan, joista yli miljoona asuu Myanmarissa. Pwo-karenit ovat kuitenkin lisääntyvässä määrin siirtymässä burman ja thain kieliin.[3]

Pwo kuuluu sinotiibetiläisten kielten tiibetiläis-burmalaisen haaran karenilaiseen ryhmään. Karenilaisia kieliä on toisinaan pidetty kielikunnan kolmantena päähaarana.[1] Pwon lähin sukukieli on sgaw. Sen itämurteita puhutaan Myanmarin Karenin ja Monin osavaltioissa, Tanintharyin alueella sekä Thaimaan länsiosassa. Länsimurteiden puhujat asuvat Iravadin suistoalueella. Itä- ja länsimurteet ovat vain vaivoin toistensa puhujien ymmärrettävissä.[3]

Kieltä varten on kehitetty useita kirjoitusjärjestelmiä. Myanmarissa eniten käytettyjä ovat ns. luostari- ja lähetyssaarnaajakirjoitukset. Luostarikirjoitus perustuu monin kirjaimistoon ja yhteen itämurteista. Sen vanhimmat muistomerkit ovat 1800-luvun puolivälistä. Burmalaiseen kirjaimistoon perustuva lähetyssaarnaajakirjoitus on alun perin myös laadittu erästä itämurretta varten, mutta nykyään sitä käytetään suistoalueella asuvien kristittyjen keskuudessa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos), s. 160. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
  2. Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 132. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
  3. a b c Graham Thurgood & Randy J. LaPolla (eds.): The Sino-Tibetan Languages, s. 632. London & New York: Routledge, 2003. ISBN 0-7007-1129-5.