Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet
Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet kertovat lähinnä puiden ja pensaiden kestävyydestä eri alueilla. Vyöhykejako ei kerro esimerkiksi perennoiden ja yksivuotisten kasvien kestävyydestä.[1] Tietoa tarvitaan, jotta voitaisiin valita juuri kyseisellä alueella kestävät kasvit. Kasvit saattavat kuitenkin menestyä pohjoisemmillakin alueilla, jos kasvupaikka on suojaisa.[1]
Vyöhykkeet ovat joka maassa erilaiset, mutta ne määritellään samantyyppisten ilmastollisten asioiden perusteella. Menestymisvyöhykkeeseen vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, talven kylmyys ja lämpösumma.[1]
Vyöhykkeet Suomessa [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet Suomessa
Suomessa vyöhykkeitä on kahdeksan, joista ensimmäinen jakautuu A- ja B-alueisiin. Niitä merkitään roomalaisin numeroin.
Vyöhykkeet Ruotsissa [muokkaa]
Ruotsissa menestymisvyöhykkeitä on myös kahdeksan. Vyöhyke I on ilmastoltaan leudon ja vyöhyke VIII ankarin. Ruotsin tunturialueet eivät sisällys mihinkään vyöhykkeeseen, joten ne muodostavat tavallaan yhdeksännen kasvuvyöhykkeen. Ensimmäinen menestymisvyöhykekartan laati Sveriges Pomologiska Förening (SPF, nykyisin Riksförbundet för Svenska Trädgård) vuonna 1910. Tästä kartasta on tullut klassikko, ja sen tietoja on tarkennettu vuosien mittaan. Kartan ovat hyväkseen yleisesti niin harrastelijat kuin ammattilaisetkin.lähde?
Suomen ja Ruotsin vyöhykkeet poikkeavat toisistaan numeroinniltaan. Ruotsin vyöhyke V vastaa Suomen vyöhykettä III.[2]
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Taimistoviljelijöiden lista eri kasvien pärjäämisestä Suomessa
- YLE:n puutarhaohjelman tietopaketti
- Kasvien kestävyydestä (ruotsiksi)
- Tietoa vyöhykkeistä yleisesti ja eri puolilla maailmaa (englanniksi)
Vyöhykekarttoja [muokkaa]
- Suomen vyöhykekartta
- Ruotsin vyöhykekartta (ruotsiksi)
- USAn vyöhykekartta (englanniksi)
