Pusukala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pusukala
Kissfish.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Pusukalat Helostomatidae
Suku: Helostoma
Cuvier, 1829
Laji: temminckii
Kaksiosainen nimi
Helostoma temminckii
Cuvier, 1829
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pusukala Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pusukala Commonsissa

Pusukala (Helostoma temminckii) on labyrinttikaloihin kuuluva kala.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pusukalan luonnonmuoto on vihertävä, mutta akvaarioissa yleisempi on vaaleanpunainen pusukala. Pusukala voi kasvaa yli 20 cm hyvissä akvaario-olosuhteissa, mutta luonnossa jopa 30 cm.[1]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pusukaloja esiintyy luonnossa Thaimaasta Malesiaan ja eteläiseen Vietnamiin. Pusukala on yleinen ruokakala luontaisella esiintymisalueellaan.[2]

Käyttäytyminen ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pusukalat kuuluvat labyrinttikaloihin, jotka ovat saaneet nimensä labyrinttielimestä. Se on ylimääräinen hengityselin, jonka avulla aikuiset pusukalat voivat ottaa happea myös ilmasta. Pusukala on säyseä, mutta kaksi yksilöä saattavat mitellä voimiaan puskemalla huulia vastakkain. "Pusuttelu" on yleensä tappelua reviistä tai "parven" johtajuudesta, tai jos siinä on mukana tärinää, niin silloin kyse on kosiomenoista! Teknisesti pusuttelussa on kyse siitä, että tarkoituksena saada kiinni toisen taistelupukarin ylä- tai alahuulesta kiinni, ja jos se onnistuu kunnolla, saattaa kiinnipitäminen kestää useita sekunteja. Tämä yleensä määrää kumpi on ko. tappelun voittaja, ja pusuttelu loppuu siihen. Myös saattaa hävinneen pusukalan huulet olla arkoja muutaman päivän, ne näyttävät punaisemmilta.

Yleensä suositellaan mieluummin parven hankkimista, koska pusukala osoittautuu sosiaaliseksi ryhmäkalaksi, jos vain saa kasvaa ryhmässä. Yksinäinen pusukala voi muuttua varsinaiseksi häiriköksi muille kaloille. Pusukalojen kosiomenot ovat siis hyvin samankaltaisia kuin normaali voimienosoituspusuttelu, mutta siinä lisäksi kalat ovat taivuttaneet itsensä enemmän kaarien muotoon, vettä saattaa roiskua lattialle ja esiintyy "tärinää". Pusukala rakentaa poikasilleen kuplapesän veden pintaan. Poikasia ruokitaan kuten muitakin labyrinttikaloja, eli ensimmäiset päivät likoeläimillä. Myös erittäin hienolla jauheella, esim. jauhetulla Tubifexillä, Tetra Minillä yms. voi kokeilla ruokkia pieniä pusuja. Erittäin tärkeää on veden hyvä laatu, munat homehtuvat todella helposti. Kelluvassa poikasakvaariossa voi kasvattaa pieniä pusukaloja, mutta aluksi ne ovat niin pieniä, että esim lehtikalat voi imaista pienet pusut raoista ahnaisiin suihinsa.

Koska pusukala on planktonin syöjä, ei se koske edes pienimpiin mahdollisiin allaskumppaneihinsa, esimerkiksi kardinaalitetroihin, tai muihin pikkukaloihin. Välillä jotkut pusut innostuvat pusuttelemaan myös toisien kalojen kylkiä, esim. muut rihmakalat, lehtikalat ja monnit, yleensä se on varsin vähän aikaa kestävää, ja ei pahemmin muita kaloja haittaavaa.

Vesiolot ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdelle pusukalalle kelpaa jo 300 litrainen akvaario, pariskunnalle tai kolmen ryhmälle 500 litrainen. 5-6 kalan parvelle sopiva on 600-700 litrainen akvaario. Vesiarvot ovat pusukalalle melko yhdentekevät, sillä se selviää melko vähähappisessa vedessäkin kertakaikkisen mainiosti labyrinttielimensä avulla. Pusukala viihtyy kuitenkin parhaiten vedessä jonka pH on alle 7. Lämpötila pusukalojen akvaariossa tulisi olla mielellään yli 25 astetta, sillä labyrinttikalat ovat lämpimien vesien kaloja.

Pusukala rapsuttaa huulillaan luonnossa pikkueläimiä levän seasta, ja sitä se puuhastelee akvaariossakin. Huuliveikon ravinnoksi kelpaavat tavallinen hiutaleruoka ja normaalit pohjapelletit. Pusukalat myös syövät lahnamaisesti pohjasta noukkien, minkä vuoksi pelletit ovat hyvä lisä ruokavalioon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Faunatar
  2. Helostoma temminckii (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]