Pussikämmekkä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pussikämmekkä
Coeloglossum viride 01 mg-k.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Suku: Pussikämmekät Coeloglossum
Laji: viride
Kaksiosainen nimi
Coeloglossum viride
(L.) Hartm.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pussikämmekkä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pussikämmekkä Commonsissa

Pussikämmekkä (Coeloglossum viride, syn. Dactylorhiza viridis) on vihertäväkukkainen Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava kämmekkälaji. Suomessa laji on verrattain yleinen.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähikuva pussikämmekän kukasta.

Pussikämmekkä kasvattaa 10–30 cm pitkän kukkavarren. Juurimukulat ovat syvään liuskaisia. Lehtiä on tavallisesti kolme. Alimman lehden lapa on vastapuikea, ylempien suikeita. Kukinto on harsu tähkä, jossa on 5–20 vihreää tai rusehtavaa kukkaa. Huuli on pitkä, kapea ja kolmiliuskainen. Huulen tyvellä on lyhyt pussimainen kannus, mikä erottaa kasvin läheisestä liuskakämmeköiden (Dactylorhiza) suvun lajeista, joilla on pitkänomainen kannus. Kukka on lähes tuoksuton. Suomessa pussikämmekkä kukkii kesä-elokuussa. Kukinta on epäsäännöllistä ja kasvi saattaa elää maanalaisena pitkään.[2][3]

Samoilla kasvupaikoilla pussikämmekkä voi risteytyä ainakin maariankämmekän (Dactylorhiza maculata) ja keltalehdokin (Platanthera chlorantha) kanssa.[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pussikämmekkää tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa eteläisimpiä osia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu edelleen Siperiaan ja Pohjois-Aasiaan aina Tyynellemerelle saakka. Pussikämmekän toista, huomattavasti kookkaampikokoista alalajia (ssp. bracteatum) tavataan Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Aasiassa.[4] Suomessa pussikämmekkää tavataan koko maasta, mutta levinnäisyysalue on laikuttainen.[2] Lajin vahvin kanta on Kuusamossa ja Lapissa. Erityisesti Etelä-Suomessa laji on kuitenkin harvinaistunut.[5] Voimakasta harvinaistumista tunnetaan myös Länsi- ja Keski-Euroopasta.[6]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pussikämmekkä kasvaa lehdoissa, lehtomaisissa metsissä, tuoreilla niityillä, lettosoilla ja -niityillä sekä pohjoisessa lehtomaisissa tunturikoivikoissa, rehevillä tunturikankailla ja -niityillä. Suomessa lajin taantumisen syinä ovat ennen kaikkea laidunnuksen loppuminen ja sitä seurannut kasvupaikkojen kuusettuminen ja umpeenkasvu.[2][3]

Pussikämmekän pölyttäjinä toimivat sylkikuoriaiset ja loispistiäiset.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
  • Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Uusitalo, Anna: Kylien kaunokit, soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS
  2. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 500.
  3. a b Uusitalo 2007, s. 120.
  4. a b Den virtuella floran: Gröngulla (ruots.) Viitattu 22.2.2010.
  5. Oulun kasvit 2005, s. 188.
  6. a b Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 77–78.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]