Punasusi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Punasusi
Canis rufus standing.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1]
Äärimmäisen uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Caniformia
Heimo: Koiraeläimet Canidae
Suku: Koirat Canis
Laji: Susi lupus
Alalaji: rufus
Kolmiosainen nimi
Canis lupus rufus
Audubon & Bachman, 1851
Synonyymit
  • Canis rufus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Punasusi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Punasusi Commonsissa

Punasusi (Canis lupus rufus) on Yhdysvaltain itäosissa elävä äärimmäisen uhanalainen koiraeläin. Se eli aikaisemmin laajalti Pohjois-Amerikan itäosissa, mutta metsästys ja elinalueen supistuminen ovat saattaneet sen sukupuuton partaalle. 1980-luvulla punasusi hävisi jo kertaalleen luonnosta.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punasutta on perinteisesti pidetty itsenäisenä lajina Canis rufus, jolla on kolme alalajia: C. rufus rufus, C. r. floridanus ja C. r. gregoryi. Punasuden ja suden eli harmaasuden (Canis lupus) keskinäinen luokittelu on kuitenkin ollut ongelmallista. On esimerkiksi esitetty teoria, että punasusi olisi oikeastaan vain suden ja kojootin risteytymisen tuloksena syntynyt hybridi. Monet tutkijat ovat siksi luopuneet punasuden lajistatuksesta, ja he pitävät punasutta ja sen alalajeja vain suden alalajeina.[2][3]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punasuden turkki on nimensä mukaisesti punertava. Sitä ei kuitenkaan sen perusteella voi erottaa kojootista tai sudesta, koska myös niiden turkki on usein punertavaa. Joskus punasusien turkki on jopa harmahtavan musta, toisin kuin kojootilla. Raajat ovat pidemmät ja hontelommat, korvat suuremmat ja peitinkarvat lyhyempiä kuin sudella. Fossiilien perustella otaksutaan kojootin ja punasuden kehittyneen samasta kantamuodosta, vaikka toisaalta on myös arveltu että punasusi olisi vain suden ja kojootin risteytymä. Kooltaan punasusi on kojootin ja suden väliltä. Ruumis on 135–165 cm pitkä ja painoa on 16–41 kg, uros on naarasta kookkaampi.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punasuden alkuperäinen levinneisyys ulottui pohjoisessa Pennsylvaniaan, etelässä Floridaan ja lännessä Texasiin. Nykyään punasusia elää Etelä-Carolinassa, Floridassa ja Mississippissä, Yhdysvalloissa. Nämä populaatiot perustuvat yksilöihin, joita on palautettu luontoon vankeudesta.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punasudet elävät metsissä ja soilla. Ne liikkuvat pääasiassa öisin. Päivällä punasusi makaa maahan kaivamassaan onkalossa. Kesällä se liikkuu laiskasti, mutta aktivoituu syksyllä. Punasusien ääntely muistuttaa kojootin ulvontaa ja päättyy kojootille tyypilliseen korkeaan ulinaan. Punasudet elävät alfa-parin johtamassa laumassa, joka on samantapainen kuin kojooteilla ja susilla. Reviiriä puolustetaan muilta laumoilta. Elinalueen koko on noin 40–80 km².

Punasusi saalistaa jäniksiä, kaniineja, jyrsijöitä, peuroja ja majavia, joskus myös kaloja ja rapuja. Punasusinaaras synnyttää keväällä 2–7 pentua 8–9 viikon kantoajan jälkeen. Kaikki perheenjäsenet auttavat pentujen hoidossa. Punasuden elinikä on enintään 13 vuotta.

Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punasusi on uhanalainen, ja se on kärsinyt sekä metsästyksestä että elinalueiden tuhoutumisesta. Pahin uhka on risteytyminen kojootin kanssa. Punasusi hävisi luonnosta 1980-luvulla. Yksi sen kolmesta alalajista, C. l. floridanus, kuoli kokonaan sukupuuttoon. Punasusi kuitenkin säilyi vankeudessa elävien yksilöiden turvin. Risteytyminen kojootin kanssa aiheutui kojoottien leviämisestä ja punasusien määrän romahtamisesta niin pieneksi, että lisääntymiskumppaniksi kelpasi kojootti. Tämä aiheutti viimeisten puhtaiden yksilöiden häviämisen luonnosta. Punasusia on palautettu luontoon vuodesta 1987 lähtien ja vuonna 2003 luonnossa arvioitiin elävän noin 100 punasutta, kaikki C. l. gregoryi -alalajia. Toinen alalaji elää vankeudessa Etelä-Carolinassa. Punasuden ja kojootin yhteisiä pentueita on steriloitu, jotta ne eivät enää lisääntyisi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koivisto, I., & Sarvala, M. & Liukko, U-M.: Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät. Weilin + Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kelly, B.T., Beyer, A. & Phillips, M.K.: Canis lupus rufus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 17.7.2014. (englanniksi)
  2. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Canis lupus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 7.12.2011. (englanniksi)
  3. Biomi.org: Punasuden lajistatus Luettu 7.12.2011