Punaselkähaukka
| Punaselkähaukka | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
_1.jpg) |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Buteo polyosoma (Quoy & Gaimard, 1824)[2] |
||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Punaselkähaukka Wikispeciesissä |
Punaselkähaukka (Buteo polyosoma) on hiirihaukkojen sukuun kuuluva lintu. Sitä tavataan Argentiinassa, Chilessä, Kolumbiassa, Ecuadorissa, Falklandinsaarilla, Paraguayssa, Perussa ja Uruguayssa.[1]
IUCN:n mukaan punanhiirihaukka (Buteo poecilochrous) on tämän lajin alalaji. Asia lienee edelleen kiistanalainen, sillä ITIS pitää niitä eri lajeina. [1]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
Sen pituus vaihtelee 45–62 cm ja siipiväli voi olla 113–151 cm. Painoa sillä voi olla 800 grammasta 1 800 grammaan. Molempien sukupuolten ulkonäkö vaihtelee suuresti. Kaikilla aikuisilla on valkoinen pyrstö, jossa on musta raita. Harmaissa siivissä on tummia poikkijuovia. Muuten höyhennys vaihtelee hyvin paljon tummanharmaasta lähes valkoiseen, ja joillakin yksilöillä voi alapuoli olla punertava. Naarailla on usein punertava selkä, koirailla yleensä ei, mutta poikkeuksia on.[3]Alalaji exsul, jota tavataan Juan Fernándezin saarilla, ei ole yhtä vaihteleva, ja molemmat sukupuolet ovat alta valkeita ja päältä harmaita. Joidenkin mielestä se kannattaisi erottaa omaksi lajikseen.
Elinpiiri [muokkaa]
Punaselkähaukan elinpiiri on hyvin vaihteleva. Vuoristossa se elää puurajan yläpuolella, Tyynenmeren reunavuorilla, Patagonian aroilla, viljellyillä alueilla ja jokien reunamilla, pyökkimetsissä, kosteissa esivuoriston metsissä ja alavissa metsissä. Mikään sen muodoista ei kuitenkin ole yleinen alle 500 metrin korkeudessa. Juan Fernandezin saarilla elävää alalajia tavataan tulivuorten rinteillä köyhillä heinäaroilla kaikilla korkeuksilla. P. Poecilochrous on usein yleinen puurajan yläpuolella altiplanolla, ylempänä (5nbsp;000+ m) kuin juuri mikään muu petolintu. Joskus saattaa joku lintu näkyä vuoriston pensaikoissa ja kitukasvuisissa Polylepis-metsissä jopa 900 metrissä mutta harvoin kuitenkaan 2 900 metrin alapuolella.
Birdlifen mukaan sen elinpiiriä ovat lauhkean vyöhykkeen sekä subtrooppiset ja trooppiset metsät, lauhkean vyöhykkeen sekä subtrooppiset ja trooppiset ylänköjen ruohoarot sekä subtrooppiset ja trooppiset ylävät pensastot ja kuivat ja kosteat pensastot 500 metristä 5 000 metriin saakka.[4]
Pesintä [muokkaa]
Se pesii eri vuodenaikoina. Pesä on suuri risupesä, jonka materiaalina se käyttää, mitä tarjolla on. Joskus ne pesivät yhdessä.[5] Se munii 1–3 munaa. Haudonta kestää 26–36 päivää. Poikaset lähtevät pesästä 40–74 päivän ikäisinä. Suuremmat, ylempänä elävät haukat hautovat pitempään, ja niiden pesäpoikasaika kestää pitempään kuin alempana.
Alalajit [muokkaa]
ITIS:n mukaan sillä on kaksi alalajia:[2]
- Buteo polyosoma exsul Salvin, 1875
- Buteo polyosoma polyosoma (Quoy & Gaimard, 1824)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Buteo polyosoma IUCN Red List. 2011. IUCN. Viitattu 29.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Buteo polyosoma (TSN 175390) (viitattu 29.8.2012) (englanniksi)
- ↑ South American Classification Committee (2009). Re-split Buteo poecilochrous from B. Polyosoma., viitattu {{en}
- ↑ Birdlife.org (englanniksi) viitattu 29.8.2012
- ↑ Neotropical birds, viitattu 29.8.2012
