Punakoiso
| Punakoiso | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Solanales |
| Heimo: | Koisokasvit Solanaceae |
| Alaheimo: | Solanoideae |
| Tribus: | Solaneae[2] |
| Suku: | Koisot Solanum |
| Laji: | dulcamara |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Solanum dulcamara |
|
| Katso myös | |
Punakoiso (Solanum dulcamara) on koisokasveihin kuuluva köynnös. Sitä tavataan luonnonvaraisena Keski- ja Etelä-Suomessa ja siitä etelään koko Euroopassa, sekä Venäjällä ja Siperiassa. Pohjois-Amerikkaan se on levinnyt ihmisen mukana.[3]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punakoiso kukkii heinä-elokuussa. Kukat ovat vaaleanvioletit ja muistuttavat perunan kukkia. Lehdet ovat puikeita ja joskus niiden tyvi on keihäsmäinen. Ne ovat 5-10 cm pitkiä ja niissä 1 tai 2 parillista liuskaa. Kukinnot ovat aluksi viuhkoja, jotka muuttuvat myöhemmin harsuiksi ja niiden perät ovat pitkiä. Kukan verhiö on syväliuskainen ja sen teriö on tähtimäinen ja 1-1,5 cm leveä. Teriön liuskat kääntyvät taakse päin. Kasvi kukkii kesäkuulta elokuulle. Syksymmällä kehittyvät soikean tomaatin näköiset, noin sentin kokoiset punaiset marjat.[4]
Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koko kasvi sisältää keskushermostoon vaikuttavia myrkkyjä. Punakoiso sisältää lukuisia glykoalkaloideja (mm. solaniinia, solamargiinia ja lukoksantiinia), steroidialkaloideja (mm. solanidiinia, tomatidiinia, soladulsidiinia ja solasodiinia) ja lisäksi solanokapsiinia. Jo neljästä viiteen marjaa riittää aiheuttamaan myrkytyksen lapselle[5], kymmenen marjaa on hengenvaarallinen määrä ja voi tappaa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Khela, S.: Solanum dulcamara IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Stevens, P. F.: Solanaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 22.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Anderberg, A. & A-L: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 12.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Henry Väre, Jukka Laine: ”Koisokasvit”, Metsäkasvio, s. 128. Metsäkustannus, 2016. ISBN 978-952-6612-78-2.
- ↑ Eliaksen yrttitarha: Punakoiso (Solanum dulcamara) (Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Punakoiso (Solanum dulcamara)
- LuontoPortti: Punakoiso (Solanum dulcamara)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Solanum dulcamara (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Solanum dulcamara (englanniksi)
- Flora of China: Solanum dulcamara (englanniksi)
- Liber Herbarum II: Punakoison (Solanum dulcamara) sisältämiä kemikaaleja (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jouni Paarlahti, Myrkkykasvit, WSOY, 2005, ISBN 951-0-30079-9
|