Pulamiesten vaaliliitto
Pulamiesten vaaliliitto oli lähinnä muhoslaisten talonpoikien perustama yhteenliittymä vuoden 1933 eduskuntavaaleihin osallistumista varten.
Pulamiesten vaaliliitto syntyi Oulussa ilmestyneen Kansan Pula -lehden (1932–1936) ympärille järjestäytyneiden joulukuussa 1932 perustaman Pulatoimikuntien keskustoimikunnan aloitteesta. Kyseisen toimikunnan perustamisessa keskeistä roolia näytteli Muhoksen pulatoimikunta, mutta pulatoimikuntia ja -kerhoja oli muuallakin ja Kansan Pula levisi eri puolille maata. Suomen kommunistisella puolueella (SKP) oli myös vahvasti näppinsä pelissä, sillä kommunistit etsivät toimintavaihtoehtoja julkisten vasemmistolaisten järjestöjen lakkauttamisten jälkeen. SKP rahoitti Kansan Pulaa ja puolueen jäseniä, kuten Yrjö Leino, osallistui toimikuntien työskentelyyn.[1]
Pulamiesten vaaliliitto sai vuoden 1933 vaaleissa 645 (0,06%) ääntä Oulun läänin eteläisessä vaalipiirissä, jossa listan johtava nimi oli radikaali pienviljelijä Väinö Mustonen, pulaliikkeen keskus- ja vaalitoimikuntien puheenjohtaja. Pulamies Oulun läänin pohjoisessa vaalipiirissä, Edvin Mäkinen, sen sijaan hylättiin kommunistina ja kannattajien oli tyytyminen "villiin" listaan. Seuraaviin vaaleihin alettiin valmistautua hyvissä ajoin, mutta ehdokasasettelusta muodostui vaaliliiton kannalta katastrofi. Oulun eteläisessä vaalipiirissä pulamiehet hylättiin vaaliasiakirjoissa esiintyneiden puutteellisuuksien vuoksi samalla kun pohjoisessa asiakirjat myöhästyivät. Pulamiesten vaaliliitolla oli siten vain kaksi villiä listaa ja ehdokasta, Mustonen ja Arvid Oukka, jotka saivat yhteensä noin 750 ääntä.[1]
Pulamiesten menestys kunnallisvaaleissa oli huomattavasti eduskuntavaaleja parempaa. Vaaleissa 1933 pulamiehet nousivat Muhoksen valtuuston suurimmaksi ryhmittymäksi 7 valtuutetulla ja saivat lisäksi kaksi paikkaa Alatorniolla. Seuraavissa vaaleissa oli tyytyminen viiteen paikkaan Muhoksella.[1]
Loppuvuodesta 1936 pulamiehet liittyivät perustettuun Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolueeseen ja käytännössä lopettivat omat organisaationsa. Tämä ei kuitenkaan estänyt jo aiemmin pulamiesten toimintaa epäilyksellä katsonutta Etsivää keskuspoliisia toimimasta ja pulamiesten johtohenkilöt pidätettiin kesällä 1937.[1]