Puksipuukasvit
| Puksipuukasvit | |
|---|---|
 Kiiltopuksipuu (Buxus sinica) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset, Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Buxales |
| Heimo: |
Puksipuukasvit Buxaceae Dumort., nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
|
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Puksipuukasvit eli puksikasvit (Buxaceae) on runsaat sata lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Buxales-lahkossa.
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puksipuukasveihin kuuluu ainavihantia pieniä puita ja pensaita sekä joitakin ruohovartisia lajeja. Lehdet ovat tavallisesti vastakkaisesti, harvoin kierteisesti ja korvakkeettomia. Kasvit ovat tavallisesti yksikotisia, kukat yksineuvoisia ja melko pieniä; kehälehdet ovat huomaamattomia. Hedekukissa on tavallisesti kahdesta neljään kehälehteä, mutta ne voivat tyystin puuttuakin tai niitä voi olla yksi tai viisi; kun niitä on neljä, ne sijaitsevat ristikkäin. Hedekukissa on myös mettä erittävä emiön jäänne. Emikukissa on 6–20 kehälehteä, jotka ovat ainakin osaksi kierteisesti. Yhdislehtinen sikiäin koostuu kolmesta emilehdestä ja on kehänalainen. Huomiota herättävät vartalot kiinnittyvät tavallisesti sikiäimen laitaan ja ovat koko pituudeltaan luottipintaisia. Sikiäin sisältää kuusi siemenaihetta. Hedelmässä, joka on muutamasiemeninen, ovat vartalot vielä jäljellä. Hedelmä hajoaa seinämänsä eri kerrosten, endo- ja mesokarpin, irtautuessa toisistaan; endokarppi halkeaa vielä liiteluomaisesti. Siemenessä on siemenvalkuainen eli endospermi, joskus myös ulkovalkuainen eli perispermi sekä lyhyt tai pitkä alkio.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puksipuukasvien levinneisyys on hyvin hajanainen lauhkeasta vyöhykkeestä trooppiseen.[2]
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puksipuukasvien heimossa on kuusi sukua ja 115 lajia, jotka sijoittuvat kolmeen ryhmään.[1]
- Stylocerateae Pax
- Tavallisesti puuvartisia, harvoin monivuotisia ruohoja; lehdet hammaslaitaisia; kukat yksineuvoisia; heteenpalhot huomiota herättäviä; emikukissa paljon kierteisesti järjestyneitä tukilehtiä ja kaksi emiä; hedelmä tavallisesti luumarja, harvoin kuiva; kromosomiston annosluku on n = 12–14. Ryhmän kolme sukua (Styloceras, puksiot Sarcococca ja varjoyrtit Pachysandra) ja 22 lajia kasvavat Itä-Aasiasta Malesiaan ulottuvalla alueella, Pohjois-Amerikan itäosassa ja Etelä-Amerikan pohjoisosassa.[1]
- Haptanthus Goldberg & C.Nelson
- Toisen puksipuuryhmän muodostaa puulaji H. hazlettii yksinään. Se kasvaa Keski-Amerikan Hondurasissa. Kasvi on karvaton, lehdet ehyitä, kukinto viuhkomainen, kukat yksineuvoisia, hedekukat kahdessa rivissä, hedekukat kehättömiä, heteitä kaksi, ne leveäpalhoisia, emikukat joutoheteettömiä, sikiäin varrellinen, istukat laitaistukoita (parietaalisia), siemenaiheita 8–15 yhdessä emilehdessä, hedelmä tuntematon.[1]
- Buxeae Dumort.
- Kukat yksineuvoisia; hedekukissa tavallisesti emiön jäänne; emikukinnoissa tyvellä ristikkäiset ylälehdet; emikukissa tavallisesti mesiäinen vartaloiden tyvellä; hedelmä räjähdysmäisesti avautuva rakokota; alkio enemmän tai vähemmän käyrä, alkeisjuuri pitkä; kromosomiston annosluku n = 14, 20. Ryhmässä on kaksi sukua ja 95 lajia, joista 90 on puksipuita eli pukseja (Buxus); toinen suku on Notobuxus. Ryhmä kasvaa siellä täällä eri puolilla maapalloa Australiaa lukuun ottamatta. Kasvit ovat muurahaisten levittämiä.[1]
Aikaisemmin puksipuukasveja pidettiin tyräkkikasvien (Euphorbiaceae) sukulaisina kukan ja hedelmän samankaltaisuuden vuoksi. Puksipuukasveilla ei kuitenkaan ole kodan keskuspylvästä niin kuin tyräkkikasveilla.[1]
Evoluutio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puksipuukasvien fossiilihistoria ulottunee liitukaudelle 113–98 miljoonan vuoden taakse. Noilta ajoilta tunnetaan kaksi puksipuumaista fossiilia: Spanomera Pohjois-Amerikan itäosista ja Lusistemon Portugalista. Edellisen emikukat olivat kaksilukuisia, mutta heteitä saattoi olla viisi kohdakkain viiden kehälehden kanssa. Vaihtoehtoisesti Spanomera saattaa olla rataspuukasvien (Trochodendraceae) sukulainen. Sen sijaan jälkimmäisen suvun sukulaisuus puksipuukasveihin on todennäköisempi.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|